We are. CapMan. We make things happen rooted in the Nordics, where we have been successfully investing across a wide range of private asset sectors for over thirty-five years as active owners. We bring real estate visions to life and manage natural capital like timberland with an eye toward the future. We create growth journeys, success stories and turnarounds. We improve Nordic infrastructure, strengthen societies, make businesses more sustainable and much more. Our teams are locally based in the Nordics, guided by Nordic values, committed to one team working in action. When we see opportunities, we go above and beyond to turn them into reality, driven by our passion for growing businesses, driving sustainable change and helping to build the society of tomorrow. Yes, we are investors, but we're also business builders, creators of possibilities and changemakers making things happen.

Tervetuloa! Olen Pia Kåll, CapManin toimitusjohtaja. CapMan on yksi Pohjoismaiden vanhimmista pääomasijoitusyhtiöistä. Tänä päivänä olemme vahvasti kansainvälinen toimija. Meidän sijoitusstrategiat ovat pääosin joko pohjoismaisia tai myöskin Keski-Eurooppaan sijoittavia. Meidän fokus on tällä hetkellä vahvasti reaaliomaisuusluokissa, eli sijoitamme kiinteistöihin, infrastruktuuriin, luonnonvaroihin, kuten metsään, ja näihin liittyvään velkaan pääasiallisesti. Meillä on vahva kasvu takana, ja tällä hetkellä hallinnoimme ennätysmäärän, 7,7 miljardia euroa.

Viimeisten vuosien aikana olemme käyneet läpi merkittävän rakennemuutoksen. CapManista on rakennettu reaaliomaisuuteen keskittyvä, hyvin vakavarainen sijoitusyhtiö. Olemme parantaneet kannattavuutta huomattavasti ja rakentaneet skaalautuvan liiketoiminnan käyttäen tekoälyä ja automaatiota. Näemme myös eteenpäin vahvasti kannattavuusparannusmahdollisuuksia ja olemme keskittyneet vahvistamaan meidän sijoitusosaamista ja sitä kautta rakentamaan kestävää, vastuullista sijoitustuottoa. Meidän kohteissa ja sitä kautta meidän rahastosijoittajille.

Muutaman viime vuoden aikana olemme myyneet CapManin palveluliiketoiminnan. Eli sekä Capsin että JAY Solutionsin, ja yritysostojen kautta laajentuneet luonnonvaroihin. CapMan Natural Capitaliin sekä viime vuoden puolella reaaliomaisuusvelkaan viimeisen debt-sijoitusalueen perustamisen kautta. Mitä se tarkoittaa on, että tällä hetkellä 100 % meidän liikevaihdosta tulee palkkiotuotoista eli pitkäaikaisista rahastosopimuksista, ja tästä kolme neljäsosaa tulee reaaliomaisuusluokista, joka on vahvasti kasvava markkina-alue.

Samaan aikaan rakennemuutosten kanssa ollaan järjestelmällisesti otettu käyttöön automaatiota ja tekoälyä. Meidän toiminnassa sillä on nostettu kannattavuutta ja rakennettu skaalautuvaa liikevaihtoa. Eli pystymme samoilla resursseilla hoitamaan myös tulevaisuudessa isompaa hallinnoitavaa pääomaa sekä ollaan lisätty tehokkuutta ja myös sitä kautta saatu kustannussäästöjä. Tällä hetkellä näkyy jo meidän palkkiotulosmarginaalissa parannusta, ja nähdään, että kun tällä hetkellä varainkeruussa olevat isot lippulaivarahastot saavuttavat lopullisen sulkemisensa, niin siellä saadaan se suurin osa kannattavuuden noususta myös läpi tulokseen.

Osakkeenomistajan näkökulmasta CapMan luo arvoa kolmea kautta. Hallinnointiliiketoiminnasta tulee palkkiotulosta, joka on se ennustettavin ja myös vahvasti kasvava osuus. Lisäksi voitonjako-osuustuottoja silloin, kun irtaudutaan onnistuneesti meidän rahastosijoituksista. Ja kolmantena meidän oma tase on sijoitettuna pääosin meidän omiin rahastoihin. Se tukee hallinnointiliiketoiminnan kasvua ja se tuottaa omistajalle sijoitustuottoja.

Se, missä CapMan eroaa monesta muusta varainhoitajasta, on, että meidän liiketoiminta on suorat sijoitukset listaamattoman markkinan kohteisiin. Tämä tehdään pääomasijoitusrahastoista, jotka ovat yli 10 vuoden elinkaarella olevia rahastoja, mikä antaa palkkiotuottoon ja liikevaihtoon erittäin hyvää ennustettavuutta ja vakautta. Pääomasijoitusrahasto alkaa varainkeruusta. Siihen menee parhaassa tapauksessa kuusi kuukautta, mutta yleensä lähemmäs kaksi vuotta yhden rahaston keräämiseen. Sen jälkeen rahasto sijoitetaan listaamattomiin kohteisiin rahaston strategian mukaisesti. Sijoitusperiodi on yleensä sellainen 4–5 vuotta.

Yhdelle rahastolle sijoitusvaiheessa jokaiselle kohteelle määritetään arvonluontisuunnitelma, jota me sitten toteutamme yhdessä yrityksen johdon, hallituksen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Kun arvonluontisuunnitelma on viety maaliin, yleensä omistusaika on 3–6 vuoden välillä, niin löydämme kohteelle seuraavan omistajan eli irtaudutaan siitä, joko se myydään tai viedään pörssiin. Koko tämän elinkaaren aikana rahasto tuottaa palkkiotuottoja ja sitä kautta palkkiotulosta meille. Jos siellä on taseesta sijoitusta, niin arvonluonnin aikana sijoitustuottoja ja irtautumisvaiheessa myös voitonjako-osuustuottoja.

Viimeisen kevään aikana on ollut useampi erittäin hyvä irtautuminen, jotka myös samalla ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten me aktiivisesti luomme arvoa meidän sijoituskohteissa. CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto tässä keväällä irtautui Valokuitusesta. Valokuitunen perustettiin vuonna 2020 yhteisyrityksenä CapMan Infran rahaston ja Telian kanssa, ja aktiivisesti rakentaen organisaatiota, kehittäen yritystä. Niin kuin Valokuitusesta nyt irtauduttiin, se on Suomen johtava valokuituverkkojen toimija Suomessa.

Toinen hyvä esimerkki meidän Growth II -rahastosta, Silmäasema. Siellä myös irtauduttiin nyt kesän aikana siitä sijoituksesta. CapMan Growthin omistusaikana yhtiö on kasvanut selvästi markkinaa nopeammin ja parantanut kannattavuutta vielä nopeammin, ja onkin tänä päivänä Suomen markkinajohtaja, kun puhutaan yksityisestä silmäterveyden ja optisen vähittäiskaupan alalta. Kolmantena esimerkkinä meidän metsäportfolioista CapMan Natural Capital irtautui vuodenvaihteessa kahdesta portfoliosta Baltiassa, Latviassa ja Liettuassa. Siellä yli noin vuosikymmenen ajan on aktiivisesti kasvatettu näitä portfolioita sekä parannettu metsänhoitotoimenpiteitä, jolla on sekä parannettu metsien monimuotoisuutta ja niiden kuntoa että niiden tuottavuutta, ja irtautumisen myötä sekä sijoittajille erinomaiset tuotot, että pystymme seuraavalle omistajalle siirtämään entistä paremmassa kunnossa olevat metsät.

Toinen asia, missä erotumme ehkä tyypillisestä suomalaisesta varainhoitajasta, on meidän sijoittajakunta. Suurin osa meidän pääomista tulee kansainvälisiltä institutionaalisilta sijoittajilta. Ne ovat vaativia, mutta myös hyvin pitkäjänteisiä sijoittajia. Tällä hetkellä 7,7 miljardista eurosta yli puolet tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta olevilta kansainvälisiltä sijoittajilta, pääosin keskieurooppalaisilta ja pohjoisamerikkalaisilta. Ja kun katsomme varainkeruuta ja uusia varoja, mitä keräämme, niin vielä suurempikin osuus tulee tosiaan kansainvälisiltä toimijoilta.

Meillä on ollut hyvä varainkeruuvauhti päällä tänä keväänä. Koko ykköspuoliskon aikana kerättiin noin 500 miljoonaa euroa ja toisella kvartaalilla kaiken kaikkiaan 440 miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen ennätys CapManilla yhden kvartaalin aikaisesta pääomakeräyksestä. Ja hallinnoitavat pääomat ovat tosiaan kasvaneet jo pidemmän aikaa viimeisten kolmen vuoden aikana keskimäärin 20 prosenttia vuodessa markkinassa, joka on ollut hyvinkin haasteellinen. Tällä hetkellä meillä on varainkeruussa useampi iso lippulaivarahasto, ja kun näissä päästään lopulliseen sulkemiseen ja tavoitekokoon, niin se vie meidät meidän strategiseen tavoitteeseen eli 10 miljardin euron hallinnoitaviin pääomiin.

Meidän valittu fokus on nimenomaan reaaliomaisuusluokkiin sijoittavat rahastot eli kiinteistö-, metsä- tai luonnonvararahastot ja infrastruktuurirahastot. Tämä on markkinasegmentti, joka on valittu, koska se on houkutteleva sijoittajille. Se on vahvasti kasvava. Eteenpäin katsoessa myös etenkin nykyisessä markkinaympäristössä, jossa geopoliittinen riski, taloudellinen epävarmuus ja myös tekoäly myllertää markkinoita, niin reaaliomaisuussijoitukset tarjoavat sijoittajille vakaampaa ja paremmin ennustettavaa tuottoa ja hajautusta, mitä etenkin nämä isot institutionaaliset sijoittajat hakevat.

Lisäksi jos puhutaan spesifisti tekoälystä, niin siinä missä tekoälydisruptio muuttaa monen yhtiön liiketoimintamalleja, niin reaaliomaisuuslajeissa, kun sulla on fyysinen sijoituskohde, kiinteistö, infrastruktuuri tai metsä siinä alla, niin tekoälyn on vaikeampi sitä korvata ja sitä kautta negatiiviset vaikutukset oletetaan olevan pienempiä. Mutta toisaalta tekoäly luo mahdollisuuksia huomattavasti parempaan ja tehokkaampaan omaisuudenhoitoon ja sitä kautta parempaan arvonluontiin. Lisäksi etenkin nykyisessä poliittisessa ja geopoliittisessa tilanteessa Keski-Eurooppa ja etenkin Pohjoismaat ovat todella houkuttelevia instituutiosijoittajille. Maantieteellisenä kohteena, mikä tarkoittaa sen, että olemme tosi vahvasti positioituneet vahvasti kasvavassa markkinassa.

Muutama sana meidän ensimmäisen vuosipuoliskon taloudellisista luvuista. Vahvaa kehitystä avainluvuissa. Palkkiotulos kasvoi 28 % viimevuotisesta 3,6 miljoonaan. Voitonjako-osuustuotot 0,3 miljoonaa keskimääräistä alempana. Jos katsoo vuosien yli, mutta useampi hieno irtautuminen kevään aikana sekä nyt prosessissa, minkä takia odotetaan voitonjako-osuustuottojen kasvavan seuraavan kuuden ja 12 kk:n aikana. Sijoitetun pääoman tuotto eli oman taseen sijoitustuotto ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 3,4 % tai 6,2 miljoonaa käyvän arvon nousua.

Vahvan taloudellisen kehityksen lisäksi saavutettiin useampi merkittävä askel meidän kasvustrategian toteutuksessa. Kevään aikana meidän reaaliomaisuus, Real Asset Debt -velkasijoitusalue, laajensi eurooppalaiseen infrastruktuurivelkamarkkinaan. Tämä on ollut osa meidän suunnitelmaa siitä asti, kun viime kesänä ostimme Caerus Debt Investmentsin, kiinteistövelkasijoittajan, ja tällä pääsemme markkinaan, joka etenkin tilanteessa, missä kriittiseen infrastruktuuriin, vähähiilistä taloutta tukevaan infraan ja digitalisaatioon liittyvät investoinnit kasvavat, on myös velkasijoitukselle kasvava markkinaosuus.

Lisäksi saavutettiin ensimmäinen sulkeminen kahdessa meille hyvin tärkeässä rahastossa. Nordic Real Estate IV -rahasto, meidän lippulaivakiinteistörahasto. Kesäkuussa saavutti ensimmäisen sulkemisen ja myöskin kesäkuussa Nordic Infrastructure III eli Infran seuraava lippulaivarahasto myös saavutti ensimmäisen sulkemisensa. Molemmissa nähtiin vahvaa kiinnostusta ja tukea sekä olemassa olevilta sijoittajilta että uusilta kansainvälisiltä sijoittajilta. Varainkeruu näissä rahastoissa jatkuu, ja tavoitteena on tavoitekoko 750 miljoonaa euroa. Sattumoisin molemmissa rahastoissa, ja sitä kohti varainkeruu siis jatkuu.

Vielä jos avaa meidän palkkiotuottoja ja palkkiotuloksen kehitystä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Palkkiotuotot kasvoivat 16 % eli yli meidän pitkän aikavälin tavoitteen. Siitä huolimatta, että tässä alla oleva dynamiikka irtautumisen myötä hallinnoitavat pääomat pienenivät. Tuossa kakkoskvartaalin alussa, ja siinä kerätty pääoma tuli sisään vasta ihan kvartaalin lopussa, eli ei vielä ehdi näihin lukuihin tai tuoda mukaan mitään. Q3:sta. Sen sijaan eteenpäin täysimääräisesti mukana palkkio. Tulos kasvoi huomattavasti nopeammin, niin kuin kuuluukin, koska liiketoiminta skaalautuu, eli 28 % kasvua, ja myös palkkiotulosmarginaali parani. Tässä alla oleva dynamiikka, että toisella kvartaalilla teimme kasvuinvestointeja ja myöskin infravelan sijoitusalueen käynnistäminen jonkun verran vie panostuksia, mutta sen pystymme kuitenkin ottamaan sisään ilman, että skaalautuminen siitä kärsisi.

Kannattavaa kasvua siis kohti meidän strategista tavoitetta, jossa tavoitteena 10 miljardin euron hallinnoitavat pääomat ja tällä hetkellä 7,7 miljardissa. Palkkiotuotot kasvaa hallinnoitavien pääomien mukana ja palkkiotulos huomattavasti nopeammin, kun liiketoiminta skaalautuu. Ja tässä myös näemme, että kun isot lippulaivarahastot saavuttavat lopullisen sulkemisensa ja lopullisen kokonsa, niin suuri osuus tästä skaalautumisesta tulee silloin myös läpi tulokseen. Nämä tavoitteet linjassa meidän pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden kanssa. Yli 15 %:n keskimääräistä kasvua. Oman pääoman tuottoa yli 20 %, siitä alkuvuonna jonkun verran jäätiin. Omavaraisuusaste sen sijaan erittäin hyvällä tasolla 59 %:ssa tällä hetkellä. Varojenjakopolitiikka meillä maksaa kestävää, ajan kuluessa kasvavaa varojenjakoa, josta viime vuodelta tänä vuonna maksetaan 12 senttiä osinkoa. Ensimmäinen osuus siitä maksettiin keväällä, ja toisesta kuuden sentin osuudesta tehdään päätös nyt syyskuun aikana. Kiitoksia.

Kiitoksia. Tervetuloa haastatteluun. Kiitos esityksestä. CapManin toimitusjohtaja. Pia Kåll. Kiinteistöt on CapManille keskeinen omaisuusluokka. Niin, milloin kiinteistömarkkinan alakulo helpottaa Suomessa?

Se onkin hyvä kysymys. Meillähän. Meidän kiinteistösijoituksethan eivät pelkästään kohdistu Suomeen, vaan ne ovat pohjoismaisia. Ja sehän ollaan nähty tässä viimeisten vuosien aikana, että meillä on sekä hyvät tuotot että hyvin sekä irtautumisia että uusia sijoituksia pystytty tekemään, koska markkinat ei mene ihan täysin syklissä. Eli Ruotsissa ja Tanskassa nähty hyviä mahdollisuuksia myös ihan viime aikoina ja tehty todella hyviä irtautumisia. Suomessa hitaampaa, mutta Suomessakin ollaan ihan nyt tämänkin vuoden aikana tehty erinomaisia irtautumisia sijoituksista, jotka on tehty 2–3 vuotta sitten. Eli tässäkin markkinassa kyllä pystyy hyviä tuottoja tekemään. Hidasta toki kokonaisuutena edelleen on, sitä kristallipalloa. Mullakaan ei ole, että milloin se täysin muuttuu.

Joo.

Muistutellaan taas katsojia, että kysymyksiä voi lähettää, ja niitä on oikein mukavasti tullutkin. Otetaan tähän väliin pari. Nextt Gamesin Tom kysyy, että millä aikataululla hallinnoitavien varojen kasvu näkyy viivan alla.

No sehän näkyy jo nytten osittain, koska siellä palkkiotulosmarginaalihan on noussut nyt muutamassa vuodessa 8 %:sta 13:een, missä se nyt on ollut. Ja jos mietitään niitä varoja, mitkä tuli nyt toisessa kvartaalissa sisään, niin ne tuovat sellaisen viiden miljoonan palkkiotuotot vuositasolla, ja se tulee lukuihin mukaan. Joku kolmosesta eteenpäin, mutta ei ehtinyt Q2:een, kun se oli niin kesäkuun lopussa, kun ne sulkemiset pidettiin.

Santeri kysyi, että mikä tekee Euroopan infrastruktuurivelkamarkkinasta kiinnostavan alueen.

Sehän on erittäin voimakkaasti kasvava alue, ja se on myös alue, missä me nähdään, että se tarvitsee sekä kriittiseen infraan että ihan digitalisaatioon ja tähän vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen. Se tarvitsee investointeja vähän joka puolella. Valtioilla ei tule olemaan kykyä täysin sitä investointia kattamaan, eikä myöskään ihan perinteisillä pankeilla. Eli sitä kautta siihen avautuu erinomainen siivu, mihin tarvitaan myöskin private credit- tai velkarahastorahaa, ja siihen nimenomaan isketään.

Otetaan yksi vielä tähän väliin. Kysytään, että kuuluuko infrastrategiaan teillä myös datakeskukset?

Kuuluu, joo kyllä.

Jos teillä oli tämä 10 miljardia hallinnoitavien varojen tavoite ensi vuoden loppuun mennessä ja nyt kesäkuun lopussa kasassa oli 7,7 miljardia euroa. Osaatko vähän avata, että mistä aiotte raapia puolessatoista vuodessa tuon 2,3 miljardia euroa.

Sitten ilman muuta, jos me katsotaan mitä meillä on tällä hetkellä varainkeruussa ja otetaan ne tavoitekoot siitä, niin sillä me siihen päästään. Eli ihan konkreettisesti jos mietitään, niin kiinteistöpuolella meillä on Nordic Real Estate IV, jolla on tavoitekoko 750 miljoonaa. Lisäksi meillä on avoimet kiinteistörahastot, jotka ovat vuositasolla ottaneet sisään uutta pääomaa noin 300 miljoonaa. Myöskin nyt viimeistään. Etenkin nyt viime vuosien aikana. Eli se tulee, olettaen että ne jatkavat samaa mallia. Nordic Infrastructure III -rahasto samalla lailla 750 miljoonaa. Tavoite. Koko. Meillä on seuraava. Metsärahasto piti ensimmäisen sulkemisen vuodenvaihteessa ja siinä haetaan yli 300 miljoonan rahastoa. Ja sitten meillä on sen lisäksi näillä real asset debt -puolella varainkeruut käynnissä ja meidän private equity -puolella, niin näitä kun ynnää yhteen, niin tavoitekoossa tai vähän jopa sen alla päästään 10 miljardiin. Samaan aikaanhan me myös irtaudutaan koko ajan, mikä syö hallinnoitavaa pääomaa, mutta tuosta se matikka kyllä tulee kasaan.

Joo, ja kasvun suhteen yrityskaupoista, mitkä on aina iso teema alalla. Teilläkin on ollut tässä muutama edellisvuoden aikana niitä merkittäviä. Miten tulevaisuudessa? Oletteko valmiita ostamaan lisää tai tulemaan ostetuksi?

Kyllähän me koko ajan katsotaan uusia. Sinänsä mä sanoisin, että meillä on nyt aika hyvin paletti kasassa, kun me katsotaan reaaliomaisuusluokkia. Mutta samaan tapaan kuin Dasos, joka on nyt Natural Capital, tai Caerus, josta muodostettiin real asset debt -alue, niin jos löytyy se sijoitustiimi, jolla on todella vahva track record. Todella vahva osaaminen. Tuote, joka täydentää meidän portfoliota eli ei ole päällekkäistä minkään kanssa. Ja niin kuin näissä kahdessa tapauksessa hakea isompaa toimijaa, joka voi tarjota heille sen platformin, missä sinä saat kaiken regulaation vaatiman, raportoinnin vaatiman ja näin, niin niihin keskusteluihin ollaan aina avoimia. Mutta sinänsä näen, että on hyvä paletti nyt myös ihan orgaaniseen kasvuun.

Osaatko vielä maantieteellisesti sanoa, että onko jotain alueita, mitkä erityisesti kiinnostaisi ja mikä ainakin on poissuljettua?

No ei. Tällä hetkellähän me katetaan Pohjoismaat jo hyvin vahvasti, ja nyt me ollaan myöskin Saksassa ja hyvin pienellä toimistolla myöskin Ranskassa, Pariisissa. Eli Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat on nyt se, mihin me keskitytään. Ja ehkä tärkeämpää kuin tuo, niin se, että kaikki meidän sijoitusstrategiat on, mitä nyt kutsutaan mid-marketiksi, eli tällaista pienten ja keskisuurten kohteiden keskittyvää toimintaa.

No, otetaan väliin pari yleisökysymystä. Omistaja-nimimerkki kysyy, että miksi teidän oman taseen sijoitustuotot ovat olleet niin alhaisella tasolla viime vuosina? Kertooko tämä teidän rahastojen heikosta performanssista?

No, itse asiassa viime vuosien aikana meillä on ollut dynamiikka, missä meidän omat rahastot ovat performoineet kokonaistasetta huomattavasti paremmin ja ihan siellä tavoitetasoissaan. Meillä on historian syystä jonkun verran ulkopuolisia rahastoja, etenkin venture-rahastoja, ja niiden kehitys on itse asiassa ollut negatiivista nyt useampana vuonna, ja ne on vetänyt kokonaissijoituksia alas.

Sama nimimerkki Omistaja kysyy vielä, että metsäpääomat eivät ole kasvaneet Dasosin oston jälkeen. Miksi myynti ei siellä vedä?

Myynti vetää siellä erinomaisen hyvin. Siellähän on alla oleva dynamiikka se, että siellä tehtiin isot irtautumiset, muun muassa ne Baltian portfoliot, mitkä nostin siinä esityksessäkin. Ja samaan aikaan ollaan sitten kerätty metsä- tai Forest 4 -rahastoa, joka vetää itse asiassa erityisen hyvin. Siinä ollaan jo pidetty kaksi sulkemista ja todella vahvaa kiinnostusta, eli pitää perkaa sitä ylälukua tarkemmaksi, niin näkee, että siellä on todella kova kiinnostus siihen strategiaan.

CapManille. Nuo vaihtoehtoiset omaisuusluokat on ihan keskeinen osa tätä bisnestä. Niin monille piensijoittajille nämä kiinteistöt ja erilaiset kiinteistö- ja infrarahastot, niiden tarkempi toiminta ei ole ihan tuttuja. Niin osaatko kertoa vähän salkunhoidosta, että miten vaikka kiinteistöbisneksessä tai infrarahastoissa voitetaan markkinaa ja tehdään parempia tuottoja?

Sehän lähtee meillä hyvin aktiivisesta omistajuudesta, aktiivisesta arvonluonnista eli sijoitetaan yksittäiseen vaikka infrayhtiöön, niin meidän sijoitustiimistä on sitten 2–4 henkilöä, jotka ovat hallitustyöskentelyssä mukana, sekä nuorempia sijoitusammattilaisia, jotka on ihan konkreettisesti tukemassa johtoa tekemässä lisäyrityskauppoja siihen kohteeseen. Auttamassa organisaation rakentamisessa, prosessien parantamisessa, niin se on ihan sellaista kädet savessa yritysten rakentamista kiinteistöpuolella. Se on aika usein ihan käyttötarkoituksen muuttamista, eli silloin kun haetaan se sijoituskohde, niin myöskin tehdään se suunnitelma siitä, miten sitä kohdetta pystytään kehittämään. On erittäin hyviäkin esimerkkejä siitä, missä vaikka vanhasta varastorakennuksesta on tehty ihan huippuluokan toimistot ja sitä kautta sitä arvonnousua saatu. Siinä ei ihan hirveästi vaikuta enää se, että vaikka markkinoilla olisi pientä uudelleenhinnoittelua, koska se on ihan eri kohde, minkä sinä myyt, kuin se, minkä sijoitit. Eli sitä kautta aktiivisella tekemisellä se tuotto saadaan sieltä.

Joo, sitten CapManin asiakkaista tuossa slidessa olikin, että siellä on muun muassa eläkerahastot. Mutta voitko vielä vähän vääntää rautalangasta, mitkä on teidän tärkeimpiä asiakkaita ja mitä he yleensä teiltä haluaa?

No ilman muuta. Meillähän siis suurin osa on tällaisia hyvin isoja kansainvälisiä eläkeyhtiöitä, vakuutusyhtiöitä, sijoitusyhtiöitä, ja mitä he hakevat meidän tyyppisestä toimijasta tai meistä. Spesifisti he hakevat sen pohjoismaisen kumppanin, joka nimenomaan listaamattomalla puolella tuo heille sitä hajautusta ja tuo heille sitä pohjoismaista vahvaa tuottoa. Eli se on se kohta, mihin me tullaan heidän kokonaissalkkuun sisään antamaan hajautusta, antamaan reaaliomaisuusluokkien kautta sitä vakaata, ennustettavaa tuottoa ja täydentää heidän massiivista sijoitussalkkua, missä on sekä listattua että muuta listaamatonta.

Ja voitko vielä vähän kertoa, minkä tyyppisiä keskusteluja tällä hetkellä käydään, että nyt tämä korot on ollut taas nousemaan päin, mikä tyypillisesti on vähän vastatuulta vaihtoehtoisille sijoituksille.

Itse asiassa näissä omaisuusluokissa, missä me ollaan, niin ei niinkään aiheuta vastatuulta. Se mikä alalla on, ja varsinkin näiden sijoittajien kesken, on ollut keskeinen keskustelunaihe nyt viimeiset vuodet, on se, että jos katsotaan kokonaismarkkinaa, niin transaktiomarkkina on ollut. Aktiviteetti on ollut aika alhainen, mikä heille tarkoittaa sitä, että on tullut vähemmän palautuksia kokonaissalkusta kuin mitä he ovat odottaneet. Ja jos tulee vähemmän palautuksia, heidän on vaikeampi tehdä uusia sitoumuksia uuteen rahastoon. Tämä on asia, mikä aina nousee keskusteluun ja minkä takia meillä ollaan aktiivisesti pidetty yllä sitä, että exit-aktiviteetti pitää pitää korkealla. Eli pitää irtautua heti, kun arvonluontisuunnitelma on tehty. Koska sillä me luodaan se luottamus näille sijoittajille, että me pystytään kierrättämään ja tekemään tuottoa heille siitä pääomasta. Mutta se on ehkä ollut sellainen yksi päällimmäinen keskustelu kaikkien kanssa. Niillä on aina. Jokaisella on omat huolensa ja omat prioriteettinsa, mutta tuo on sellainen alan läpi yleisesti menevä.

No joo, voidaan ottaa vielä pari yleisökysymystä. Hannes kysyy juuri irtautumisiin liittyen, millaista kehitystä irtautumisten osalta voidaan odottaa.

No, yleisesti sanoisin, että markkinaa on nyt piristymään päin, ja ehkä näin, että tosin kuin silloin kun tuli puolitoista vuotta sitten nämä tullimuutokset ja kaikki meni taas vähän jäihin, niin nyt vaikka tuli Iranin sotaa ja epävarmuus on jatkunut, niin keskimäärin markkinalla kuitenkin aktiviteetti on säilynyt. Ja näen myös meillä, että vaikka aktiviteetti on ollut hyvää koko ajan, niin tällä hetkellä siellä on kyllä entistä enemmän nyt irtautumisia putkessa ja prosessissa, ja myöskin hyvin vahvoja sellaisia. Eli jos mietitään ihan meidän rahastoja, niin useampi rahasto kyllä lähestyy nyt voitonjako-osuustuottoja.

Nimimerkki Kappi kysyy, että mitä omassa tekemisessä on parannettavaa, jotta omistaja-arvoa luotaisiin tulevaisuudessa peilattuna edellisvuosiin kurssin osalta.

Siinä on varmaan kaksi asiaa, jotka on aina päällimmäisenä. Toinen on se, että toki meidän pitää katsoa, että meidän rahastotuotot pysyvät todella hyvällä tasolla, koska muuten kasvu tyrehtyy. Mutta jos mietitään omistaja-arvoa, niin äärimmäisen tärkeää on se, että jatketaan sitä skaalautumistyötä, mitä nyt ollaan jo aloitettu ja mistä ensimmäiset tulokset nyt näkyy. Eli automatisoidaan, tuodaan tekoälyä tekemiseen, tehostetaan tekemistä ja sitä kautta viivan alle jää jatkuvasti enemmän, joka valuu sitten suoraan myös omistajien hyödyksi.

Otetaan vielä yksi täältä. Kurko kysyy, että millainen palkkiotulosmarginaali CapManilla on verrokkeihin nähden. Ja jos tässä on eroa, mistä se johtuu?

Palkkiotulosmarginaali, niin jos vertaa perinteiseen varainhoitajaan, niin se on sitä alhaisempi. Jos vertaa muihin suoria sijoituksia tekeviin pääomasijoitusyhtiöihin, niin se on enemmän verrattavalla tasolla. Mutta jos Helsingin pörssissä katsoo, niin ei ole kovin montaa täsmälleen samantyyppistä kuin me, niin siinä meillä on vielä parantamisen varaa.

Kiitos, Pia.