Tervehdys pörssisijoittajan viikon katselijoille. Minun nimeni on Mirko Hurmerinta Toimin Sammon sijoittajasuhteissa ja on erittäin mukava olla jälleen tänäkin vuonna kertomassa Sammon tuoreita kuulumisia. Tuossa ennen lähetystä lämpiössä kerrottiin, että tämä taitaa olla kuudes vuosi peräkkäin. Ennen kuin hypätään viimeisen kvartaalin tuloslukuihin, niin lyhyt kertaus siitä, millainen yhtiö Sampo on tänä päivänä. Me olemme Pohjois-Euroopan johtava vahinkovakuutuskonserni ja itse asiassa taidamme koko Euroopan tasollakin olla suurin puhtaasti vahinkovakuuttamiseen keskittynyt toimija. Me palvellaan noin 9 miljoonaa asiakasta kahdeksalla eli markkinalla Pohjoismaissa, Baltiassa sekä sitten tuolla Isossa Britanniassa. Liiketoiminta on siis sekä maantieteellisesti että asiakasryhmittäin erittäin hyvin hajautettu, mikä on tällä toimialalla ehdoton kilpailuvaltti. Ja itse tuo asiakastyö tuolla asiakasrajapinnassa tapahtuu sitten meidän asiakasbrändien kautta, joista If lienee tälle yleisölle se tunnetuin tunnetuin tuotemerkki. Lisäksi meillä on muita brändejä sekä erilaisia private label kumppanuuksia. Sitten alkuvuoden ja toisen kvartaalin kehitykseen. Sampoon tuosta meidän transformaatiosta lähtien tässä muutaman vuoden aikana keskittynyt hyvin vahvasti kestävään orgaaniseen kasvuun ja tuo ensimmäinen vuosipuolisko ja erityisesti toinen neljännes heijasteli tätä kehitystä oikein oikein esimerkillisesti. Toisella neljänneksellä meidän brutto maksutulo kasvoi vertailukelpoisesti 5%. Kasvu oli hyvin laaja alaista meidän henkilöasiakas sekä yritysasiakassegmenteissä. Palaan niihin ihan kohta tarkemmin sitten. Samaan aikaan meidän kannattavuus pysyi erittäin korkealla tasolla. Toisen neljänneksen yhdistyi kuluside oli hieman alle 83 prosenttia ja tämän myötä meidän underrighting tulos eli se puhtaasti vakuutusliiketoiminnasta kertyvä tulos kasvoi 5 % toisella neljänneksellä, kun samaan aikaan sijoitustuotot pois lukien markkina arvojen muutokset pysyivät varsin tasaisena. Niin tuo meidän osakekohtainen operatiivinen tulos kasvoi 6% viime vuodesta ja tämän toisen neljänneksen ja koko alkuvuoden hyvän kehityksen myötä nostimme hieman koko vuoden ohjeistustamme sekä liike vakuutusmaksutuottojen että sitten Anderaatin tuloksen osalta. Sitten vähän tarkemmin meidän eri segmenteistä. Miten meillä on mennyt alkuvuonna? Aloitetaan meidän suurimmasta segmentistä eli Pohjoismaiden henkilöasiakkaista. Siellä kasvu jatkui vahvana toisella neljänneksellä. Kehitys ole positiivista kaikissa toimintamaissa ja kun tarkastellaan vakuutuslajeittain, niin erittäin vahvaa kasvua nähtiin edelleen henkilövakuuttamisessa. Siellä brutto maksutulo kasvoi 10 % ja henkilövakuutuksethan kattavat kaikki kaikki vakuutuskohteet, joissa kohteena on nimenomaan henkilö eikä eloton esine tai rakennus. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset terveys, tapaturmavakuutukset. Matkavakuutuksetkin lukeutuu tähän. Lapsivakuutukset ja sen sellaiset. Tämä heijastelee sitä voimakasta alla olevaa kysyntää, joka erilaisiin terveysvakuutuksiin kohdistuu. Sitten taas esimerkiksi ajoneuvovakuutuspuolella kehitys oli pikkuisen vaisumpaa. Tämä johtuu siitä, että Sampo on selkeä markkinajohtaja. Uusien autojen vakuuttamisessa erityisesti Ruotsissa ja Ruotsissa uusien autojen myynti on ollut vähän tahmeaa tässä viimeiset pari pari vuotta ja se on sitten heijastunut myös meidän meidän lukuihin, joskin tuossa ihan viimeisen parin kuukauden aikana sielläkin on ollut piristymistä havaittavissa. Pohjoismaissa noin joka neljäs uusi auto on meidän vakuuttamaan, joten kun uusien autojen myynti lähtee elpymään, niin se näkyy aika nopeasti myös meidän meidän luvuissa. Ja erityisen ilahduttavaa oli myös se, että digitaalinen myynti jatkoi hyvässä kasvussa toisella neljänneksellä. Itse asiassa olemme jo saavuttaneet henkilöasiakkaiden digimyynnin osalta meidän operatiivisen päämäärän, mitä asetimme tuossa pari vuotta sitten tälle vuodelle. Sitten Isoon-Britanniaan, jossa myymme erilaisia moottoriajoneuvoja kotivakuutuksia meidän Hastings brändin kautta. Ison-Britannian suhteen on hyvä muistaa, että se markkina on hyvin erilainen mitä Pohjoismaiden markkina on. Se on paljon syklisempi, nopeatempoisempi. Markkinahinnat saattavat muuttua varsin voimakkaastikin lyhyellä aikavälillä ja se mitä Iso-Britanniassa tapahtui tai on tapahtunut tässä parin viime vuoden aikana, on se, että koronan jälkeen siellä nähtiin hyvin voimakas inflaatiopiikki korvaus. Kustannuksissa puhuttiin kaksinumeroisista inflaatiolukemista, mikä tietysti johti siihen, että vakuutusten markkinahinnat nousivat hyvin voimakkaasti ja ehkä ampuivat pikkuisen ylikin, ylikin tuossa vuonna 20024. Ja sitä on tässä sitten tässä. Sitä on sen jälkeen sulateltu viimeiset puolitoista vuotta. Tarkoitan sitä, että markkinahinnat ovat laskeneet Isossa-Britanniassa, joskin tässä viimeisen parin kvartaalin aikana on on nähty jonkinlaista tasaantumista hinnoista. Mutta kaiken kaikkiaan se markkina on ollut siellä pehmeämmänpuoleinen. Siitä huolimatta me olemme pystyneet jatkamaan tasaista kasvua. Toisella neljänneksellä meidän voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 13 % vuodentakaisesta ja hätyyttelemään jo tuota 5 miljoonan sopimuksen rajaa. Sampohan laajensi Britanniaan vuonna 2020 Hastings yrityskaupan kautta ja sen jälkeen meidän asiakasmäärä on kasvanut lähes 50 % tähän päivään. Eli ei, se on ollut erittäin erittäin vahva kasvu ajuri ajuri tähän mennessä ja uskomme, että se tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Ja samaan aikaan kun olemme kasvaneet, niin meidän yhdisty kulusuhde on pysynyt meidän tavoitetasolla, mikä on tuolla Isossa-Britanniassa 88 90 %. Seuraavaksi siirrytään yritysasiakkaiden puolelle. Itse asiassa meidän Pohjoismaiden yritysasiakkaat segmentti oli meidän kaikista vahvimmin kasvava segmentti Q2:lla. Sielläkin kehitys oli positiivista. Kaikissa maissa saimme lisää uusia uusia asiakkaita. Vakuutettujen kohteiden määrä kasvoi. Osaltaan tätä lähes 9 %n bruttomaksutulon kasvua toisella neljänneksellä selitti se, että solmimme muutamia suurempia uusia asiakkuuksia ja näihin lukeutuu muun muassa kaksi ammattilaisurheilujoukkuetta Suomessa, mutta merkittävin uusia asiakkuus oli kuitenkin Tanskassa suuren ammattiliiton työeläkevakuuttajan kanssa solmittu terveysvakuutussopimus, joka antaa pääsyn jopa neljälle 40.000 eläkeläiselle. Yksityinen yksityisen terveydenhuollon pariin. Ja mikä tästä sopimuksesta tekee merkittävän on se, että on ensimmäinen laatuaan ja tämä avaa meille ihan uuden markkinan ja alleviivaa sitä, että terveys. Yksityisillä yksityisillä terveyspalveluilla on hyvin vahva kysyntä, joka ulottuu myös työikäisen väestön ulkopuolelle. Yksistään Tanskassa on noin miljoona eläkeläistenoten, joten suhtaudumme tähän uuteen uuteen markkinaseen tuomiin sen tuomaan potentiaaliin erittäin, erittäin hyvillä mielin. Myös yritysasiakaspuolella meidän digimyynti on jatkanut Kasvussa ja sekin etenee hyvää vauhtia kohti meidän operatiivista päämäärää. Sitten ajattelin sanoa muutaman sanan tänä vuonna sektoria puhuttaneesta aiheesta eli itseohjautuvvista autoista. Moni varmaan huomasi tuossa alkuvuonna, kun eräs amerikkalainen vakuutusyhtiö lanseer lanseerasi tällaisen markkinointikampanjan aiheeseen liittyen. Mikä sitten? Ravis ravisutti vakuutusyhtiöiden osakekurssia ympäri maailmaa, erityisesti niiden vakuuttojen osakkeita, jotka ovat keskittyneet moottorien vakuuttamiseen. Esimerkiksi juuri Sampo meillä moottoroidun ajoneuvon vakuutusten osuus on noin puolet meidän koko portfoliosta. Mitä tapahtui oli se, että markkinat vetivät aika sanoisin hätäisen johtopäätöksen. Johtopäätöksen siitä, että itseohjautuvat autot tulevat romuttamaan koko vakuutusmarkkinan. Se yleinen teesi oli, että itseohjautuvat autot eivät kolaroi, joten vakuutuksilla ei ole niin paljon tarvetta. No, se jää nähtäväksi. Itse odotan innolla sitä hetkeä, kuin puolet autokannasta on itseohjautuvia autoja ja puolet manuaalissa, niin katsotaan mitä siitä siitä tulee. Mutta kyllä siinä on ihan totuuden siemen. On hyvin todennäköistä, että törmäysten ja erityisesti vakavien henkilövahinkojen frekvenssit tulevat ajan myötä laskemaan, mutta se ei sinänsä ole mikään uusi asia. Se on trendi, joka on jatkunut siitä lähtien, kun turvavyö keksittiin. Ja oikeastaan pitkällä aikavälillä melkeinpä joka vuosi vakavien henkilövahinkojen määrät ovat laskeneet, mutta samalla kuitenkin moottoriajoneuvot, moottoriajoneuvovahinkojen korvauskulut ovat kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että mitä enemmän autoihin laitetaan kehittynyttä teknologiaa, sitä kalliimmaksi kalliimmaksi ne tulee korjata. Tämä nostaa niitä korvauskuluja, vaikka ne frekvenssit laskisivat. Olen ottanut tuohon kalvolle ja mielenkiintoisen käppyrän siitä, miten tuulilaseissa erilaisten ominaisuuksien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja tämä on siitäkin hyvä esimerkki, että kun tuulilasiin tulee kiveniskemä, niin se ei katso sitä, että onko kyseessä itseohjautuva auto vai vanhanaikainen manuaalinen auto. Ne kiveniskemät täytyy korjata joka tapauksessa asianmukaisesti. Ja toinen toinen. Varsin mielenkiintoinen fakta tähän liittyen on, että me Pohjoismaissa korvaamme enemmän tuulilasivahinkoja kuin mitä vakavia henkilövahinkoja. Eli kyse ei ole edes mistään kovin vähäpätöisestä vahinkokategoriasta. Toinen esimerkki tähän liittyen voidaan ottaa vaikka ajoneuvojen puskurit, etu ja takapuskurit. Itselleni on kauppakassina semmoinen 2017 vuoden Hyundai I 2 kymppinen. Siinä ei ole puskureissa mitään teknologiaa ja jos siihen tulee parkkipaikalla lommo, niin ei mun tarvi sitä välttämättä korjata, jos mä pystyn elämään sen kanssa, että siinä on sellainen kosmeettinen haitta. Mutta nykyaikaisissa autoissa erityisesti puskurit ovat täynnä kaikenlaisia sensoreita kameroita, joten jos siihen tulee klommo, niin se on pakko korjata asianmukaisesti, koska muuten auto ei välttämättä toimi kunnolla. Ei, tai ehkä ei toimi ollenkaan. Ja tämä taas puolestaan kasvattaa laajojen kaskovakuutuksien kysyntää, koska ne autot täytyy korjata asianmukaisesti koko elinta kaaren ajan. Ihan sama kuinka vanha se auto on. Tähän vielä jos lisätään se, että itseohjautuvien autojen myötä, niin ajokilometrit saattavat kasvaa, koska se avaa tämmöistä uutta uutta kysyntää tarjontaa esimerkiksi robo takseihin liittyen. Yhteenvetona voidaan todeta, että me vahvasti uskomme, että autojen itseohjautuvuus on enemmänkin mahdollisuus kuin uhka. Ja tämä trendi tietysti suosii erityisesti sellaisia vakuuttajia, joilla on Laajat tietopankit ja pääsy pääsy uuteen teknologian kehitykseen ja kumppanuus verkostojen kautta. Loppuun vielä pieni katsaus siitä, miten olemme tässä viime vuosina suoriutuneet suhteessa meidän taloudellisiin tavoitteisiin. Koska tämä. Tämä kuluva vuosi on meidän viimeinen vuosi tällä kuluvalla strategiakaudella. Ja kuten noista vihreistä pallukoista huomaatte, niin sekä edellisellä strategiakaudella saavutimme kaikki taloudelliset tavoitteet selvin marginaalein. Että sama sama kehitys jatkui myös kuluvalla strategiakaudella. Ja mehän olemme tiedottaneet, että tulemme julkistamaan meidän uudet taloudelliset tavoitteet seuraavalle strategiakaudelle Tuossa parin kuukauden päästä 17. Marraskuuta järjestettävästä Investor Update tilaisuudessa. Ja tuossa myös olen ottanut kuvan meidän osingosta, koska osinko varmasti kiinnostaa tätäkin yleisöä. Miksei kiinnostaisi? Osinkoja on aina mukava vastaanottaa. Teimme tuossa alkuvuonna pientä hienosäätöä meidän voitonjakopolitiikkaan. Jatkossa meidän tavoite on, että tyypillisenä vuotena palautamme noin 90 % meidän operatiivisesta tuloksesta osakkeenomistajille siten, että tästä kaksi kolmasosaa palautetaan osingon muodossa ja loput sitten omien osakkeiden takaisinostojen muodossa. Tarkoittaa siis sitä, että meidän osingonjako osingonjakosuhde on vähintään 60 % operatiivisesta tuloksesta ja olemme tästä kommunikoineet, että aiomme pari pari kolme neljä seuraavaa vuotta kasvattaa meidän perusosinkoa suurin piirtein samalla kaavalla mitä se on tässä parit viime vuodet kasvanut, eli noin 2 senttiä 2 euro senttiä vuodessa. Jotta tuo osingonjakosuhde siten laskee lähemmäs 60 %n tavoitetasoa. Tämä tottakai lisää osingon turvamarginaalia. Tarkoittaa sitä, että vaikka tulee tulee vähän heikompia vuosia johonkin kohtaan väliin, niin se ei missään nimessä vaaranna osingonmaksua. Ja loppuun vielä muutama muutama pointti, miksi Sampoa ehkä kannattaa harkita omaan sijoitussalkkuun. Kuten totesin, me olemme markkinajohtaja. Meillä on merkittävät skaalaedut ja meidän liiketoiminta on erittäin hyvin hajautettua. Tämä tuo sekä tehokkuutta että vakautta ja ennustettavuutta tuloskehitykseen. Me olemme digitaalisessa vakuuttamisessa alan pioneeri ja nämä valmiudet luovat erilaisia kasvumahdollisuuksia tästä eteenkin päin. Ja myöskin kasvua tukee myös se, että yli puolet meidän meidän liiketoiminnasta on tällaisilla houkuttelevilla kasvualueilla. Muun muassa terveysvakuutus, terveysvakuutus lukeutuvat näihin. Näihin erityisesti pitkällä aikavälillä meidän tuloskehitys on ollut tasaisesti kasvavaa ja samanlaiseen kehitykseen pyrimme myös tulevina vuosina. Ja viimeisenä tarjoamme houkuttelevaa voiton voitonjakoa. Kuten mainitsin, niin 90 % operatiivisesta tuloksesta pyritään palauttamaan osakkeenomistajille. Siinä oli kaikki tältä erää. Kiitos minun puolestani. Kiitoksia.

Tervetuloa tänne haastatteluun. Kiitoksia esityksestä. Sammon sijoittaja. Sijoittajasuhdejohtaja Mirko Hurmerinta. Sammon markkinaosuus Pohjoismaissa vahinkovakuutuksessa on 20 %n luokkaa, Niin onko tässä ykköspaikalla realistista odottaa vielä entisestään vahvistumista?

Tässä kyllä sitä on tietysti ihan realistista odottaa. Vaikka me ollaan Pohjoismaissa markkinajohtaja koko pohjoismaisella tasolla, niin me ei kuitenkaan olla markkinajohtaja missään yksittäisessä maassa. Me ollaan kaikissa maissa markkinakakkonen tai markkina kolmonen, joten kyllä siellä kasvuvaraa on, mutta samalla on myös hyvä hyvä muistaa, että tämä ei ole mitään rakettibisnestä. Puhuisin enemmänkin maratonista kuin sprintistä, että se, että kasvatamme markkinaosuutta, niin se tapahtuu pienin askelin, että ei kannata odottaa, että markkinaosuus ihan tuosta noin vaan nousee 20 prosenttia 25:een. Että puhutaan pienistä, jatkuvista, johdonmukaisista, pitkäjänteisistä askeleista.

Tässä vaiheessa muistutan katsojia siitä, että voitte laittaa tänne omia kysymyksiänne chattiin ja me mielellään niitä vierailta kysytään ja otetaan pari tähän heti keulaan. Täällä nimimerkkisavon sijoittaja kysyy, että Sampo on onnistunut viime vuosina parantamaan Andorghting tulosta erittäin vahvasti. Kuinka suuri osa tästä parannuksesta on mielestänne pysyvää kilpailuedun vahvistumista ja kuinka suuri osa on seurausta siitä, että vakuutusten hinnoittelu on ollut poikkeuksellisen suotuisaa suhteessa vahinkokehitykseen? Jos vakuutusmarkkinan hinnoittelu normalisoituisi selvästi, mille tasolle uskot Sammon yhdistetyn yhdistetyn kulusuhteen asettuvan?

No kyllä mä sanoisin, että hyvin suuri kasvu ja juuri tässä meidän AnnaryThing tuloksen kehityksessä, Etenkin undaraatin marginaalien kehityksessä on se meidän tehokkuus ja skaalaedut operatiiviset valmiudet, mitkä on ihan eri luokkaa kuin meidän lähemmillä verrokeilla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi esimerkiksi Suomen markkina, koska täällä täällä toimijat raportoivat samalla tavalla toimintakulusuhteen kuin mitä me raportoimme. Ja kun katsoo, että me katsoo vertaa toimintakulusuhteita eli sitä tehokkuutta, niin meidän toiminta kulusuhde on Suomessa vähän päälle parikymmentä prosentin luokkaa 222. Mutta kun katsoo meidän lähimpiä verroke täällä, niin siellä ollaankin yli 30 prosentin paremmalla puolella. Eli meillä on hyvin vahva tehokkuus tehokkuusetu suhteessa verrokkeihin. Tämä on se minkä me uskotaan jatkuvan myös myös tulevaisuudessa, vahveneva oikeastaan entisestään.

Jos kysyn vielä toisen perään, tässä tuli parikin kysymystä siitä, kun näytit miten hienosti on menty ylitavoitteiden, niin onko tavoitteet asetettu liian alas, kun näin reippaasti on kerta toisensa jälkeen menty kaikista yli?

Meillä on ehkä samassa sellainen kulttuuri, että kun meillä on kun me luvataan jotain, niin se sijoittaja voi luottaa siihen, että me myös toimitetaan. Se, että meillä ei ole tapana asettaa sellaisia tavoitteita, jotka ovat epärealistisia. Totta kai pyritään asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, mutta myös sellaisia, että niihin pystytään pääsemään.

Mutta olisiko tästä ikään kuin koneistosta saatavilla vielä enemmän irti, kun nyt kaikki tavoitteet ovat kuitenkin kuitenkin saavutettu?

No, koneistosta varmasti varmasti saa enemmän irti ja se on se on se mitä me oikeastaan tehdään tehdään jatkuvalla syötöllä. Että jos mainitsin tuosta meidän toimintakulusuhteen, niin me ollaan parannettu meidän tehokkuutta oikeastaan joka vuosi viimeiset 15 vuotta. Eli se on, että joka vuosi pyritään tekemään erilaisia asioita pikkuisen tehokkaammin, pikkuisen paremmin ja sitä kautta ne kilpailuedut sieltä syntyy.

Jes! Vakuutusalalla Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa rajallinen määrä toimijoita Eri yhtiöillä koti tai autovakuutukset varmaan suht samantyyppisiä, niin miten näissä tuotteissa voi erottua muista vakuutusyhtiöistä?

Kyllä se erottautuminen tapahtuu sillä, että tarjotaan asiakkaalle ensiluokkaista palvelua. Sellaista palvelua, että asia asiakas voi olla varma, että kun kun vahinko sattuu, ei jos vahinko sattuu vain kun vahinko sattuu. Tässä on hyvä, hyvä hyvä. Niin kertoa, että meidän asiakkaille sattuu jonkinlainen vahinko keskimäärin vuoden puolentoista vuoden välein. Eli vahinkoja sattuu ja pohjoismaissa vakuutus vahinkovakuuttaminen on mennyt enemmän jopa palvelu bisnekseksi kuin hyödyke bisnekseksi. Eli sä otat vakuutuksen, koska haluat ottaa vakuutuksen, et siksi että sinun on pakko ottaa vakuutus. Ja kun tästä tulee palvelu entistä palvelubisnestä, niin silloin sen palvelun täytyy olla ensiluokkaista ja ja mitä me nähdään esimerkiksi meidän datasta, niin kaikista tyytyväisimmät asiakkaat ovat yleensä ne, joille on sattunut vahinko ja he ovat huomanneet, että se on korvattu nopeasti asianmukaisesti. Niin se on se ainoa. Ainoa tapa on oikeastaan erottautua on se, että tarjotaan ensiluokkaista palvelua kilpailukykyisin hinnoin.

Jos tämä Pohjoismaiden vakuutusmarkkina tarjoaa teille enemmän mahiksia, kai tämmöisiä hinnannostoihin versusteissa oli? Vaikka Britanniassa, niin kuin siellä kova hintakilpailu painamassa, niin miten tämä pohjoismainen vakuutusmarkkina on pysynyt näin stabiilina, että ei ole isompia kansainvälisiä toimijoita sen enempää sitten tullut tänne?

Tuo on hyvä hyvä kysymys. Kun puhutaan pohjoismaiden markkinasta, niin monesti unohdetaan se, että Pohjoismaiden markkina ei ole pelkästään ne 4 5 listattua toimijaa. Kun katsotaan meidän ja meidän lähimpien verrokkien listattujen verrokkien kehitystä, niin voi nähdä, että joo, me ollaan erittäin kannattavia. Tehdään hyvää tulosta, mutta sitten kun katsotaan sitä koko markkinaa, niin huomataankin, että siellä on aika paljon toimijoita, joilla ne kannattavuusluvut eivät ole lähelläkään listattujen yhtiöiden yhtiöiden tasoa. Ja se yksi keskeinen syy sille, miksi kansainvälisten kilpailijoiden on vaikea tulla Pohjoismaihin. Aloitetaan vaikka siitä, että vaikka Pohjoismaat on varsin iso markkina, niin kuitenkin jokainen yksittäinen maa on varsin pieni pieni markkina. Joten jos haluaisit tulla markkinoille ja saavuttaa selkeitä skaalaetuja, sinun pitäisi niin kuin pitäisi oikeastaan tulla kaikkiin Pohjoismaihin, mikä tekee siitä on hankalampaa, koska kaikissa eri Pohjoismaissa on pikkuisen erilainen lainsäädäntö ja näin poispäin. Mutta kuitenkin se suurin syy on se, että pohjoismaiset vakuuttajat ovat äärimmäisen tehokkaita. Sinun on hyvin vaikea ulkopuolisena tulla murtautumaan näille markkinoille, kun sinä et pysty tekemään sitä hinnalla. Totta kai sä voit tulla, tulla tänne ja koittaa saada asiakkaita. 150 200 yhdistellä kulusuhteella, mutta jossain vaiheessakin pitää korjata, että se on aika pitkä ja kivinen tie. Että kyllä se suurin kilpailuetu on se, että täällä on erittäin tehokkaita ja ennen kaikkea kulutehokkaita toimijoita.

Tästä kilpailusta ehkä vielä, että joko teille uhkaskenaariossa kuinka paljon tämmöinen, että tekoäly tekoäly mahdollistaa disruptoinnin ja tekee vaikka helpommaksi laajentua monille eri markkinoille.

Tekoäly tekoäly tietysti on. Mitä mekin ollaan sanottu, niin se on. Se on suurin suurin mahdollisuus ja silloin se tuo etenkin tuolla kulupuolella tuo merkittävä kustannus kustannus säästöpotentiaalia. Mutta sitten kun puhutaan, että mahdollistaako tekoäly uusien kilpailijoiden helpomman pääsyn markkinoille, niin tästä täytyy muistaa se, että vaikka vakuutusbisnes on hyvin suurelta osin digitaalista, niin se on myös edelleen hyvin fyysistä bisnestä, koska jos sun autoja tuonne tienvarteen, niin jonkun täytyy tulla hinaamaan se viemään korjaamolle, jonkun täytyy korjata se. Jos sulla on vesivahinko, jonkun jonkun täytyy tulla korjaamaan se. Eli jotta sä pystyt operoimaan kustannustehokkaasti ja voitollisesti tällä markkinalla, niin sulla pitää olla se koko infrastruktuuri rakennettuna Ja se ei niinku se ei onnistu sillä, että sanotaan tekoälylle, että Teemulle toimiva vakuutusyhtiö, valuutan markkina. Kyllä se niin kuin se on hyvin hyvin fyysistä. Loppujen lopuksi se, että sä pystyt operoimaan kannattavasti vahinkovakuutusbisneksessä. Totta kai voi olla semmoisia yksittäisiä taskuja. Sanotaan, että joku yhtiö tulee Suomeen ja alkaa tarjoamaan läppärin vakuutuksia. No, siihen ei tarvitse mitään muuta kuin sen, että saat tarjoa vakuutuksia. Sitten jos läppäri hajoaa, niin sä maksat kertakorvauksen käteisellä, mutta se on kuitenkin hyvin eri asia sitten. Ajoneuvon vakuuttamisessa, kun sinun pitää saada se auto korjattua kustannustehokkaasti ja nopeasti, että asiakas pääsee jatkamaan töitään ja viemään lapsia kouluun noin poispäin.

Otetaan tähän väliin pari yleisökysymystä. Nyt kun päästiin teemaan, niin täällä kysytään miten Sammossa hyödynnetään tekoälyä ja miten hyödynnys näkyy asiakkaalle. Ja vielä lisäkysymyksenä, että onko suunnitelmia kvanttiteknologian suhteen.

Kvanttiteknologian suhteen, niin ei ainakaan tietääkseni tällä hetkellä suunnitella suunnitelmia. Se. Se menee ehkä vähän turhan pitkälle tulevaisuuteen, mutta tekoälyä hyödynnetään erittäin, erittäin paljon erityisesti korvauskäsittelyn puolella. Yksi esimerkki mitä ollaan tässä monena vuonna jo mainittu on se, että että me hyödytään hyödynnetään tekoälyä siinä miten tunnistetaan tunnistetaan ajoneuvovahingoissa. Niin näitä vahinkoja ja tekoäly tekee. Siis valokuvien perusteella pystyy tekemään hyvin luotettavan korjausarvion siitä, paljonko tämän. Tämän korjaaminen maksaa. Se pystyy arvioimaan, että onko tämä. Tarvitseeko tähän tilata uusi varaosa vai voiko tämän korjata. Ja tekemään korjausarvion, mikä menee suoraan korjaamoille. He tietävät, että okei, tällainen kohde tulossa. Tämmöisiä osia pitää tilata. Nämä osat voi korjata, mikä nopeuttaa prosessia aika lailla, kun ne autot ei turhaan seiso siellä korjaamon parkkipaikalla kun pitää tilata osia ja odotella, odotella ja katsoa mitä tässä korjataan ja mitä ei. Ja toinen esimerkki mistä tosi paljon hyödynnetään tekoäly on vakuutuspetosten torjunta. Erityisesti tuolla Isossa-Britanniassa. Me ollaan ihan alan kärkeä siinä, kuinka me pystytään estämään mahdollisia vakuutuspetoksia tunnistamaan niitä riskejä. Eli hyvin hyvin monella eri osa alueella käytetään tekoälyä ja ollaan käytetty jo monta vuotta ja sanoisin, että sen sen osuus tulee tulee vain ja ainoastaan kasvamaan. Koska vaikka me ollaan hyvin digitaalinen toimija, niin on edelleen hyvin paljon semmoisia prosesseja, mitkä pystytään automatisoimaan.

Otetaan vielä toinen. Täällä kysytään, että voisiko Sampo laajentua uuteen maahan. Nyt kun Iso-Britanniassa on onnistuttu. Kun viittasitte tähän. Hastings. Hastings laajentumiseen.

No mitä me ollaan, ollaan sanottu? Sijoittajilla on se, että me ollaan erittäin tyytyväisiä näihin meidän nykyisiin markkinoihin ja meillä ei ole aikomusta. Uusille markkinoille mennä. Mennä. Meillä on hyvin houkuttelevia kasvumahdollisuuksia sekä Pohjoismaissa että Iso-Britanniassa, erityisesti orgaanisesti. Mitä yritys ostoihin tulee, niin me ollaan ollaan sanottu, että meidän ruokahalu niiden suhteen on hyvin, hyvin rajallinen. Totta kai aina katsellaan markkinaa ja välillä sieltä voi tulla jotain mielenkiintoista mitä katsellaan tarkemmin. Mutta sanoisin, että hyviä vakuutusyhtiöitä saa kohtuuhintaan aika harvoin, että ei ole semmoista marketia mihin voi kävellä sisään. Sanoa että mä ostan tuon, vakuuttaja että maksan tämän verran, että kyllä ne niin kuin on on aina semmoisia semmoisia tapauksia, että ne tulee. Tulee jossain kohta jostain kohtaa vastaan esimerkiksi Hastings. Hastingsin yritys, josta tuli meille tuttu, tuli meille vähän niin kuin yllätyksenä. Me oltiin toki seurattu sitä yhtiötä jo useita vuosia ja tuli sellainen hetki, että siellä silloinen pääomistaja halusi viedä, viedä yhtiön pois pörssistä ja kehittää sitä pörssin ulkopuolella ja tämä mahdollisuus tuli meille eteen. Mutta ei siis ole tarkoituksena niin laajentua uusille markkinoille, että tästä nykyisestäkin toimintaympäristöstä riittää mahdollisuuksia oikein hyvin.

Kun puhutaan tuota Sammon kasvuhakemisesta, niin vakuutuksissa. Uusia asiakkaita tai sitten hintojen nostoa. Niin miten sanoisit, että Sammon kasvu? Tuota, kummasta kummasta sitä enemmän saadaan tulevaisuudessa?

Jos lähdetään lähdetään perkaamaan kasvua, niin tärkein tekijä siinä on tietysti se, että meidän asiakaspysyvyys säilyy korkealla tasolla, koska on aina aina huomattavasti halvempaa pitää nykyiset asiakkaat kuin hankkia uusia asiakkaita. Se on aina se numero yksi, että nykyiset asiakkaat pysyvät tyytyväisinä. Ei vaihda kilpailijoille sitten uusia asiakkaita. Niitä totta kai tavoitellaan. Ollaan tässä viime vuosina asiakas määrää saatu kasvatettua erityisesti Suomessa. Meidän asiakasmäärä on kasvanut varsin mukavasti tässä viimeiset pari vuotta ja tämän lisäksi niin uusien tuotteiden myynti nykyisille asiakkaille eli ristiinmyyntimahdollisuudet on tietysti se, mikä myös ajaa sitä kasvua. Erityisesti tuolla terveysvakuutusten puolella siellä on hyvin paljon potentiaalia, jos vertaa esimerkiksi Tanskaan, missä jo puolella väestöstä on terveysvakuutus. Siellä. Se terveysvakuutusten penetraatio on jo hyvin korkealla, kun se taas erityisesti Suomessa ja Ruotsissa on selvästi matalammalla tasolla. Siellä on paljon potentiaalia.

Jos ehditään. Varmaan joku yleisökysymys.

Napataan sieltä vielä.

Vielä ottaa.

Nimimerkki Eino kysyy, että kuinka paljon ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri ilmiöt ovat lisänneet vahinkokorvauksiaan.

On aika aika vaikea definioida, että mikä osuus vahingoista liittyy ilmastonmuutokseen ja mikä sitten ns. normaaliin säähän, jos sellaista voidaan puhua. Mutta totta kai ilmastonmuutos, sikäli mikäli kun se lisää sään ääri ilmiöitä, niin tulee tulee totta kai vaikuttamaan vaikuttamaan vakuutusyhtiöihin ja mahdollisesti lisäämään vahinkoja. Ja me seurataan tätä tilannetta ja kehitystä hyvin, hyvin tarkkaan. Hyvä puoli on se, että me voidaan hinnoitella vakuudesta kerran vuodessa. Eli jos me nähdään, että jotkut trendit trendit muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä, niin ne pystytään. Pystytään ottamaan ne mukaan. Meidän riskiarviointeja hinnoitteluun. Eli siinä mielessä asiat eivät tule meille yllätyksenä tai ainakaan semmoisena, että meidän pystyisi reagoimaan niihin.

Kiitos. Mirko.