Hyvää päivää kaikille, ja kiitos mahdollisuudesta kertoa Metsä Boardista! Mun nimi on Anssi Tammilehto, olen Metsä Boardin talousjohtaja, ja seuraavan esityksen aikana käydään läpi käytännössä kolme asiaa. Ensiksi mitä Metsä Board tekee ja millaisilla markkinoilla me toimitaan. Toiseksi käydään läpi meidän uutta strategiaa, kilpailuetuja ja kasvumahdollisuuksia, ja sen lisäksi vielä lopuksi kannattavuuskäänteen ajankohtaista etenemistä. Miten meidän taloudellisten tunnuslukujen näkökulmasta etenee ja miten luodaan omistaja-arvoa tulevaisuudessa.

Moni varmaan tuntee Metsä Boardin nimeltä, mutta ei välttämättä tiedä ihan tarkasti, mitä nämä meidän tuotteet ovat. Nämä ovat korkealuokkaisia ensikuitukartonkeja, ja meidän yhtiö keskittyy nimenomaan niihin. Näitä kartonkeja käytetään nimenomaan elintarvike-, lääke- ja tuotepakkauksissa, ja meillä onkin johtava markkina-asema valituissa ensikuitukartonkisegmenteissä Euroopassa. Jos pitäisi kiteyttää Metsä Boardin sijoitustarina muutamaan teemaan, niin tämän voi jakaa oikeastaan neljään eri asiaan. Ensimmäinen on se, että meillä on todella vahva markkina-asema nimenomaan näissä premium-kartongeissa ja oikeastaan nämä pitkäaikaiset asiakassuhteet nimenomaan näiden johtavien kuluttajabrändien kanssa. Toinen on se, että suuret investoinnit, jotka viime vuosina on päätetty ja laitettu käyntiin, ne on nyt tehty. Eli sikäli tämä platformi on rakennettu, ja painopiste onkin nyt sitten nimenomaan näiden investointien hyödyntämisessä täysimääräisesti. Ja nimenomaan sitten arvon kotiuttamiseen niistä.

Kolmas nosto sitten markkinasta. Eli nämä markkinat, joilla Metsä Board toimii. On nimenomaan segmenttejä, jotka sitten kasvavat siitä syystä, että vastuullisuus, sääntely ja kuluttajien mieltymykset draivaa tätä. Neljäs on tämä meidän keväällä julkistettu Lead the Pack -strategia, jonka tavoitteena on parantaa ensi sijassa kannattavuutta ja vahvistaa meidän kaupallista kyvykkyyttä ja sitten rakentaa seuraavaa kasvuvaihetta entistä asiakaslähtöisemmän toimintamallin mukaan. Palataan näihin vähän myöhemmin, näihin kaikkiin teemoihin.

Sitten saadaan vähän käsinkosketeltavaa pintaa siitä, että mihin näitä meidän tuotteita oikeastaan käytetään. Aika konkreettisia, näitä löytyy päivittäin esimerkiksi elintarvikepakkauksista, tarjoilupakkauksista, lääkepakkauksista ja kosmetiikan saralta. Myös elektroniikasta ja toisaalta vähittäiskaupan pakkausratkaisuista. Tämä Consumer Packaging -liiketoiminta perustuu taivekartonkeihin, ja näissä meidän vuosikapasiteetti on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Ja toinen, Retail Packaging, puolestaan perustuu tällaisiin valkoisiin kraftlinereihin, joiden kapasiteetti on noin 700 000 tonnia vuodessa. Näille kaikille yhteistä on se, että nämä palvelevat nimenomaan vaativampia pakkaussovelluksia, joissa tarvitaan laatua, turvallisuutta, kierrätettävyyttä ja materiaalitehokkuutta.

Jos katsotaan sitten sitä, että minkä takia me halutaan toimia juuri näillä markkinoilla, jotka me ollaan valittu, niin näissä segmenteissä tosiaan kysyntä kasvaa rakenteellisesti. Mainitsin tuossa äsken vähän näistä draivereista siellä taustalla: kuluttajapreferenssit, regulaatio. Mutta tässä nyt sitten kuitenkin vedetty vielä yhteen, että miten nimenomaan näissä kasvetaan. Ruokapakkauksissa kysynnän odotetaan kasvavan noin 2 % vuodessa. Tarjoilupakkauksissa noin 3 % vuodessa ja terveydenhuoltopakkauksissa vähän yli 3 % vuodessa. Kiinnostavaa tässä on se, että suurin loppukäyttösegmentti eli ruokapakkaaminen tarjoaa myös suurimman kasvumahdollisuuden volyymeissa mitattuna. Kun tämä markkina on jo valmiiksi suuri, meillä on siinä jo hyvä asema. Tämä markkina kasvaa, niin siinä on meille paljon mahdollisuuksia, ja tämä on linjassa myös meidän strategisten tavoitteiden kanssa.

Näistä ajureista vielä. Miten tämän voi kiteyttää? Tässä on keskellä nämä brändinomistajat, jotka ovat niitä meidän asiakkaita. Ja jos miettii, että Euroopassa 84 % kuluttajista valitsee kartongin muovin sijaan, näkyy tuossa vasemmalla puolella, ja sen lisäksi oikealla puolella. Tässä on sääntelyä tulossa ja jo hieman tullutkin. Eli tämmöinen EU-tason PPWR, eli Packaging and Packaging Waste Regulation, niin sen soveltaminen alkoi jo 26. Ja tässä etenee sitten vaiheittain kohti vuotta 2030. Ja tämä tekijä yhdessä nimenomaan näiden kuluttajapreferenssien muutoksen myötä tukee uusiutuvien ja kierrätettävien kuitupohjaisten pakkausratkaisujen kysyntää.

Yhtenä esimerkkinä tässä vaikkapa maailman johtavia kuluttajabrändejä, kuten Mondelez, ja nämä etsivät yleensä kumppania, joka pystyy tarjoamaan nimenomaan korkeaa laatua, toimitusvarmuutta, innovointia ja tukea niiden omien vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Ja nimenomaan tämäntyyppiset pitkäaikaiset asiakassuhteet ovatkin yksi meidän liiketoiminnan vahvuuksista. Maaliskuussa 2006 julkaisimme päivitetyn Lead the Pack -strategian, ja tämä jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe on kannattavuuskäänne, ja nyt me ollaan siinä. Tässä tavoitteena nimenomaan vakauttaa tämä meidän tuloskehitys, saada vahvaa kassavirtaa ja parempaa pääoman tuottoa. Tähän liittyy myös se, kun sanoin, että suuret investoinnit on tehty. Tällä hetkellä sulatellaan niitä. Pidemmällä aikavälillä taas tavoitteena kasvu nimenomaan näissä premium-pakkausratkaisuissa ja meidän aseman vahvistaminen näissä johtavana kumppanina maailman johtaville kuluttajabrändeille.

Samalla tehtiin aika selväksi se, että mihin liiketoimintoihin tässä keskitytään. Metsä Boardin strategia on hyvin fokusoitu. Meillä on käytännössä nämä kolme aluetta, missä toimitaan. Ja meidän tuotevalikoima on suhteellisen suppea, mikä takaa sen, että pystytään tekemään laadukkaasti sitä mitä tehdään. Yli puolet meidän liikevaihdosta tulee tästä Consumer Packaging -liiketoiminnasta, ja se onkin tärkein kasvun moottori. Retail Packaging puolestaan keskittyy enemmän kannattavuuden parantamiseen ja arvonluontiin yhdessä meidän kumppanuuksien kanssa, ja markkinaselluliiketoiminnassa halutaan käytännössä vähentää meidän nykyistä markkinapositiota ja sitä kautta sitten olla vähemmän altis sellumarkkinan heilahteluille ja volatiliteetille, mitä sieltä tulee. Ja nimenomaan vakauttaa tulosta ja kassavirtaa. Eli tavoitteena kohdistaa meidän pääomat ja resurssit sinne, missä saadaan eniten arvoa meidän tulevaisuudessa.

Samalla selkeytettiin meidän taloudellisia tavoitteita, joista ensimmäinen on aika tärkeä. Me halutaan kasvaa nopeammin kuin markkina, eli vuositasolla yli neljän prosentin liikevaihdon kasvu nimenomaan tässä Consumer Packaging -liiketoiminnassa. ROCE, eli pääoman tuotto, niin 27–28 tavoite on päästä yli 8 prosentin tuottoasteen, ja sitten 29 eteenpäin yli 12 %. Taseen osalta puolestaan nettovelan ja käyttökatteen suhde pitää painaa alle kahden ja puolen, ja osinkopolitiikka jakaa sitten pitkällä aikavälillä vähintään 50 % tilikauden tuloksesta osinkoina riippuen investointi- ja kehitystarpeista, jotka sitten pitää ottaa tässä huomioon.

Tuotanto meillä sijaitsee käytännössä täällä Pohjoismaissa, eli Suomessa ja Ruotsissa, ja tämä takaa sen, että ollaan lähellä sitten tärkeää raaka-ainetta eli tätä pohjoista puuta, ja Metsä Group sitten vastaa meidän puunhankinnasta. Ja meidän puunhankinta perustuu nimenomaan kestävästi hoidettuihin metsiin ja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Metsä Group on Suomen suurin yksityismetsien puunostaja, ja tämä auttaa meille kyllä sitten raaka-aineen saatavuuden, toimitusvarmuuden ja sitten lisäksi kilpailukyvyn raaka-aineen osalta. Ja kuten mainittua, näihin tehtaisiin on investoitu tosi voimakkaasti viime vuosien aikana, ja ne ovat hyvin kilpailukykyisiä, ja me ollaan omavaraisia fossiilivapaassa energiassa. Ajankohtainen teema nyt, kun tästä energiasta aika paljon tässä lähipäivinä puhuttu Suomen markkinoilla, ja me ollaan myös omavaraisia sellussa, ja selluomavaraisuutta tukee myös tämä meidän 20. Vajaan 25 prosentin omistusosuus Metsä Fibre -yhtiössä, joka sitten yhteensä vastaa kapasiteetiltaan noin 4 miljoonaa tonnia sellun tuotantoa.

No, vaikka meidän tuotanto sijaitseekin täällä Pohjoismaissa, niin kyllä nämä meidän lopputuotteiden markkinat ovat maailmanlaajuiset, ja Eurooppa on tärkein markkina tässä ja nyt. Sitten tavoitteena nimenomaan vahvistaa palvelukykyä. Alkuvuonna hankittiin Win Chortenin arkituskeskus Hollannista, joka takaa meille nopean accessin markkinoille ja nopean toimitusajan meidän asiakkaille, joiden tarpeet vaihtelevat heidän omien asiakkaiden kysynnän mukaisesti. Sitten kesällä perustettiin Milanon designstudio, jonka tarkoituksena nimenomaan mahdollistaa asiakkaiden helpompi pääsy suunnittelemaan meidän kanssa. Parempia pakkausratkaisuja, jotka myy enemmän, saattaa säästää polttoainetta ja on vastuullisesti tuotettuja. Amerikan markkinoilla mahdollisuudet nimenomaan premium-segmenteissä ja puolestaan taas kehittyvillä markkinoilla enemmänkin kasvupotentiaalia nimenomaan näissä markkinaosuuksissa. Näiden meidän nykyisten avainasiakkaiden kanssa.

No, muutosohjelma, joka kestää 10 kvartaalia, käynnistettiin kesällä 2025, ja tämä etenee tosi hyvin. Tavoitteena on 200 miljoonaa euroa vuotuista käyttökateparannusta. Eli tuota. Toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Tästä tavoitteesta oltiin saavutettu nyt jo noin kaksi kolmasosaa, eli 135 miljoonaa euroa. Tässä ollaan siis tosi hyvällä polulla ja vähän etuajassa. Ja kyllä, tämä kustannusrakenteen keventäminen, mikä on ihan olennainen osa tätä, näkyy tässä. Kuten näkyy myös hankinnan tehostaminen ja meidän tehtaiden tuottavuuden ja sen kaupallisen tekemisen kehittäminen entisestään. Näiden tulosparannusasioiden lisäksi tässä ohjelmassa on mukana myös käyttöpääoman vapauttaminen, ja viime vuoden loppuun mennessä saatiin noin 300 miljoonaa käyttöpääomaa vapautettua, mikä tukee sitten toki kassavirtaa. Ja tässä pääoman käytön tehokkuus on jatkuvassa fokuksessa.

Tämä ohjelma etenee hyvin, ja se toki näkyy sitten meidän taloudellisissa tunnusluvuissa. Kun katsotaan meidän tulosta, niin kyllähän se näin on, että vaikka me. liikevaihtoa ja kannattavuutta heikentää alhaisemmat toimitusmäärät ja tämä valuuttakurssien vaikutus, joka ei ollut meille suotuisa, ja lopputuotteiden heikentyneet hinnat, niin omilla toimilla ollaan saatu kuitenkin kammettua itsemme positiiviselle puolelle, ja tehtiin positiivinen liikevoitto Q2:lla 2026. Ja vaikka tämä markkinaympäristö on haastava, niin tuloskehityksen suunta on näillä viimeisimmillä vuosineljänneksillä ollut selvästi parempi. Ja tällä meidän ohjelmalla on tässä valtavan iso vaikutus. Mutta toisaalta tässä näkyy myös ne myönteiset merkit markkinan ja kysynnän ja hintojen kehityksessä ensimmäisen vuosipuoliskon loppupuolella. Eli kyllä tässä on myös sen tyyppistä näkyvillä.

Tämä kannattavuuden hyvä. Tai ei tietenkään hyvä vielä tässä vaiheessa, mutta parempi tilanne näkyy myös Q2:n rahavirrassa, joka myös parani alkuvuodesta. Ja tässä sitten hyvä huomata, että yhtiön taloudellinen asema on tästä tuloskehityksestä huolimatta vakaa, ja kesäkuun lopussa käytettävissä kuitenkin 550 miljoonan euron likviditeetti, kun taas puolestaan korollinen velka noin 640 miljoonaa euroa. Toki nettovelan suhde tähän meidän käyttökatteeseen on selvästi yli meidän tavoitetason, mutta tämä johtuu pääosin heikosta kannattavuudesta eikä niinkään meidän taseesta tai taserakenteesta. Ja totta kai meidän rahavirta ja vahva tase on meille keskeisiä prioriteetteja. Tämä näkyy myös näissä meidän luottoluokituksissa, joissa sekä Moody's että S&P antaa meille investment grade -ratingin.

Yhteenvetona perusta on rakennettu, ja nyt on fokus sitten toteutuksessa. Ensin pitää palauttaa meidän kannattavuus, ja siinä nimenomaan kevyempi kustannusrakenne, tehokkaampi toiminta ja parempi kaupallinen suorituskyky on ihan avainasemassa. Samalla haetaan kasvua, ja nimenomaan sieltä Consumer Packaging -liiketoiminnasta. Ja tässä sitten hyvänä kasvun edellytyksenä on nimenomaan tämä meidän kilpailukykyinen tuotantokapasiteetti, jota on kehitetty tässä vuosien varrella, ja meidän täytyy pystyä tekemään asiakastyötä vaan vahvemmin ja olemaan asiakkaalle relevantimpi toimittaja ja kumppani jatkossa. Ja kun me näissä onnistutaan, niin vahvistuu meidän tulos ja kassavirta ja meidän pääoman tehokkuus paranee, ja mahdollinen markkinan elpyminen tuo sitten tähän kaikkeen vielä lisäpotentiaalia, ja omat toimet. Nyt ensin kuitenkin kuntoon. Tämä kaikki tukee meidän arvonluontia meidän omistajille. Ja tässä mun esitys tällä kertaa. Kiitoksia. Ja palataan tässä kohta haastatteluun.

Kiitoksia Anssi, ja me toivotamme tervetulleeksi tänne sohville kanssamme haastatteluun.

Kiitoksia.

Aloitetaan tästä heti. Alan suhdanteesta ja siitä, mitä se. Se näkyy teillä eli metsäteollisuudessa. Kuten tiedetään, niin viime vuodet on olleet tosi vaikeita suhdannemielessä, ja se on näkynyt kaikilla alan yhtiöillä, myös teillä. Kuitenkin tuossa huhti-kesäkuussa, kuten mainitsit, niin saitte tämän teidän oikaistun liikevoiton plussalle yli vuoden tauon jälkeen. Niin oliko tässä nyt sitten teidän oma tehostaminen se, mikä oli pääosassa? Ja mainitsit myöskin, että markkinalla on tapahtunut jotain pientä paranemista, niin mitä ne on ollut nämä?

Kuvailisin sitä niin, että jos me ei oltaisi lähdetty liikkeelle näiden kannattavuustoimien osalta ja näiden säästöjen osalta, tilanne olisi hyvin erilainen. Eli kyllä ne on ihan kriittisessä roolissa tässä kaikessa, että kyllä kun katsoo vielä markkinaa Q2:lla, niin hinnat ja volyymit ja myös valuuttakurssin vaikutus ei ole meille suotuisa. Mutta sitten nämä omat säästötoimenpiteet kyllä alkoi näkyä, ja saatiin kammettua itsemme positiiviselle puolelle. Ja ollaan totta kai siitä tyytyväisiä, mutta paljon työtä vielä edessä.

Mitä nämä markkinalla olevat positiiviset vireet on käytännössä? Mitä siellä voidaan havaita?

Me ollaan nähty varmaan vähän tämmöistä tilauskannan elpymistä nimenomaan sinne kvartaalin loppua kohti ja ihan tervettä tilausvirtaa ja viime vuoden tasojen yläpuolella. Ja kyllähän tässä on varmaan semmoinenkin tilanne, että tämä tiukka markkinatilanne tai tämmöinen, mikä ei ehkä kaikille sitten pidemmän päälle toimi. Eli kyllä tässä toimijat on tosi kovilla. Ja kyllähän tämä markkina löytää tasapainon jossain vaiheessa. Ja ehkä näitä ensimmäisiä merkkejä onkin sitten nähty nyt kesän aikana nimenomaan Euroopan markkinoilla, hieman myös tuolla Yhdysvaltojen puolella. Eli tuotantoa sitten käytännössä on sopeutettu.

Tähän väliin muistutus taas, että yleisökysymyksiä vastaanotetaan, ja niitä myös pyrimme kysymään, ja otan täältä tämmöisen kiittelevän. Kiitos Anssi, on jopa nimimerkki. Täällä todetaan, että käänsit ensin Nesteen oikeille raiteille. Olit siis Nesteen talousjohtajana aikaisemmin. Onko nyt Metsä Boardin kannattavuuskääntäjän vuoro? Miten paljon otat itse tästä kunniaa?

En, en kyllä ota. Että siellähän valtava tiimi takana, joka tekee hommia. Ja tämä ohjelma, joka taas sitten puolestaan siellä laitettiin käyntiin. Niin hyvin samantyyppinen, hyvin samantyyppinen. Ja kyllähän siinä paljon näkyy samankaltaisuuksia tämmöisessä raskaassa teollisuudessa. Ja kyllä ne ensin ne matalalla roikkuvat hedelmät sieltä pitää poimia. Ja vaikeitakin päätöksiä totta kai tässäkin on tehty, ja nyt ne sitten näkyy kuitenkin viivan alla. Että sanoisin näin, että se tiimi, joka tekee näitä töitä päivittäin, tekee valtavan tarkkaa omistautunutta työtä sen eteen, että löytää satoja ja satoja aloitteita, joista osa onnistuu, osa ei onnistu. Testaa, kokeilee, miettii, että mikä voisi toimia nimenomaan näissä tuotantolaitoksissa ja tässä toimitusketjussa hyvin. Ja sieltä se sitten pikkuhiljaa löytyy. Se on myös kulttuurimuutos ja vähän tämmöinen mindset-muutos. Mutta totta kai markkinat myös tarvitaan tueksi, ja loppujen lopuksi pitää vain olla valmis. Sitten kun markkinat kääntyy, niin myös sen oman koneiston.

Te valmistatte kartonkia ja sellua, niin mitä näillä teidän markkinoilla pitää tapahtua, että se kysyntä sitten todella alkaa elpyä ja suhdanne parantua? Eli mikä se tapahtumaketju siinä on? Mikä sitten lopulta tulee teille asti?

Joo, no kyllä me keskitytään nyt ensin tähän omaan. Niin kuin sanottua, konehuoneen kuntoon laittamiseen. Siinä on paljon kehittämistä. Ja meidän fokus pitääkin olla nyt siinä, että se mitä tapahtuu sitten markkinoilla, niin tapahtuu. Mutta ollaanhan me sanottu myös tässä meidän strategian julkistamisen yhteydessä, että me haetaan myös kasvua epäorgaanisilla keinoilla ja ollaan valmiita myös tämäntyyppisiin liikkeisiin, ja aktiivisesti käydäänkin sitten läpi tämän tyyppisiä vaihtoehtoja, mitä markkinoilla voisi olla. Uskon vakaasti siihen, että totta kai vaatii semmoista kuluttajakysynnän piristymistä ja. Ja sitten toisaalta kun me keskitytään tähän omaan tekemiseen, niin me ollaan vahvoilla nimenomaan niillä meidän tuotantolaitoksilla. Ja mehän ei katsota itseämme pelkästään tuotantonäkökulmasta ja että mitä me tuotetaan ja missä ja milläkin yksikön hinnalla. Vaan kyllä meidän pitää olla relevantti siellä asiakaspinnassa, ja me kuulutaan siihen asiakkaan pakkausinfrastruktuuriin, ja meillä pitää olla siinä tosi relevantti rooli. Kun sinne pääsee, niin sitten opitaan entistä enemmän meidän asiakkaista, mitä he kaipaavat, ja pystytään tarjoamaan parempaa laatua ja palvelua.

Sitten tämä teidän kustannussäästöohjelma, josta tuossa esityksessä kerroitkin. Eli tavoitteena 200 miljoonan euron vuotuinen käyttökateparannus näiden 10 kvartaalin aikana. Mitä tämä ohjelma kestää ja olette nyt saavuttaneet siitä jo reilusti yli puolet, niin mitä toimia tässä on? Tässä nyt sitten seuraavaksi vielä edessä. Ja tavallaan vaikeutuuko se nyt, kun sanoitkin tästä, että matalalla olevat hedelmät on poimittu ensiksi, niin miten tämä työ tästä nyt eteenpäin jatkuu?

Kyllä se vaikeutuu. Näin se vaan menee ja. Ja meidän tapauksessa me ollaankin todettu se jo, että tässä kustannuspuoli on se ensimmäinen asia, sekä muuttuvat että kiinteät kustannukset, ja monia esimerkkejä mitä sieltä voisi nostaa. Mutta. Otan yhden. Esimerkiksi hankinta. Hankitaan vähemmän asioita ja hankitaan niitä järkevämmin. Eli kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitten kun mennään ihan tuonne päivittäiseen tekemiseen, niin se vaatii yllättävän paljon erilaista yhteensovittamista ja neuvottelua sitten myös tiettyjen sopimusten katkoaikojen yhteyksissä, että saadaan sitten niitä säästöjä kotiutettua. Tätä me jatketaan koko ajan, ja meidän on pakko olla siinä vaan parempia ostajia. Ja sitten tämä toinen osuus tästä kustannuksista, kun puhuttiinkin. Toinen osuus on sitten nämä kaupalliset toimenpiteet. Eli meidän pitää pystyä kasvattamaan sitä meidän myynnin tuottamaa lisäarvoa joko korkeammalla hinnalla tai sitten mixin kautta. Tai myydään enemmän. Meillähän ei ole kaikki meidän kapasiteetti vieläkään käytössä nimenomaan täällä Ruotsin puolella. Eli kyllä, vaikka tämä onkin piristynyt, niin kyllä meillä on vielä tekemistä, ja meidän pitää löytää uusia markkinoita ja uusia mahdollisuuksia. Sitten nimenomaan. Ehkä voisi sanoa keskittyen meidän avainasiakkaisiin, niihin oikeasti asiakkaisiin, jotka tuo meille jatkossa myös kasvumahdollisuuksia. Niihin halutaan keskittyä, mikä parantaa meidän lisäarvoa. Mikä tulee myynnistä.

Sitten teidän strategiahan on tosiaan kaksivaiheinen, eli siinä on ensiksi tämä vyönkiristys ja tehokkuusparannus. Eli parempaan kuntoon saaminen firmassa. Ja sitten toinen osuus on tämä kasvuvaihe, niin voitko kertoa kasvuvaiheesta vähän lisää? Mikä tulee tuossa parin vuoden päästä sitten teidän suunnitelman mukaan vastaan? Eli teillä on tavoitteena kasvaa tässä kartonkibisneksessä erityisesti? Niin minkälaista kasvua silloin on luvassa?

Joo, tämä on hyvä, ja nimenomaan tämä meidän Consumer Packaging -liiketoiminnan kasvutavoite yli 4 % vuodessa. Niin. Sisältää sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun ja. Ja tämä on semmoinen juttu, että meillä on paljon näiden meidän olemassa olevien assettien kautta siis saatavilla. Se on yksi asia, mutta toisaalta me voidaan kasvaa myös tämän verkoston avulla eli ylipäätään hallitsemalla ja orkestroimalla pakkausinfrastruktuuria. Mitä meidän asiakkaat kaipaa, niin me ei tarvitse olla aina niin pääomavaltaisia tämän asian kanssa. Ja nimenomaan nämä isot investoinnit onkin jo tässä takana, ja tarkoittaa siis sitä, että meidän pitää löytää kumppanuuksia. Ja tällaista verkostoa, joka sitten pystyy tarjoamaan näitä ratkaisuja. Ja yksi kasvun ajuri on myös pakkausratkaisujen tekeminen. Eli meillä on valtava määrä dataa siitä, miten nämä eri pakkaukset ja kuidut käyttäytyvät ja mikä myy ja mikä ei myy. Miten ne kaikki polttoainetehokkuudet ja muut otetaan huomioon? Ja tällainen pakkausdesign on aika isossa roolissa. Ja nyt tämä Milanon designstudio on yksi esimerkki. Minne sitten vaikkapa nyt keskieurooppalaiset brändinomistajat pääsee aika helposti ja kätevästi suunnittelemaan pakkauksia. Ja. Tässä tämmöiset uudet teknologiat. Mietin, että kuinka paljon puhutaan AI:sta, mutta kyllä AI:n rooli siinä pakkaussuunnittelussa aidosti, ja meillä on paljon dataa.

Ihanaa, että metsäyhtiökin pääsee sanomaan, että me teemme tekoälyä. Mutta otan tähän väliin pari kysymystä. Eurooppalainen metsälainsäädäntö aina puhuttaa. Niin täällä on. On muutama kysymys aiheesta liittyen myös siihen näkökulmaan, että onko eurooppalainen metsäteollisuus ajettu rakenteellisesti niin ahtaalle, ettei täältä enää kiinalaisen kilpailun takia nousta. Täällä on muutkin vähän huolestuneita siitä, että miten te kilpailette, jos tuolta Aasian puolelta tulisikin paljon volyymia tänne suuntaan.

Sieltähän on kasvanut volyymit, mutta toistaiseksi me ollaan nähty, että ehkä tässä enemmän EU:n reunamarkkinoilla eikä niissä premium-segmenteissä, missä me halutaan toimia. Että kyllä nämä vaikkapa lääkepakkaukset, niin täytyy olla tietyssä speksissä ja tiettyjen tavallaan kriteerien täyttyä, ja pitää olla hyvin luotettava toimija, että pystyy sitten niille markkinoille menemään. Sama koskee ruokapakkauksia, joissa vaikka elintarvikkeet on suorassa kosketuksessa meidän pakkauksen kanssa, joka ei siis tarjoa tätä välimuovia sinne vaikkapa nyt muropaketteihin, niin kyllä me nähdään, että tämä meidän tarjoama näille meidän nimenomaan premium-asiakkaille kyllä pysyy, mutta kyllä me pidetään tosi. Tavallaan silmällä tätä tilannetta, että mitä tässä tulee tapahtumaan, ja tiedostetaan myös teollisuuspoliittinen aspekti tässä. Ja kyllä meidän pitää pitää huoli siitä, että Euroopan ja EU:n talous- ja teollisuuspolitiikka on kilpailukykyistä ja asettaa sitten level playing fieldin kaikille.

Ehkä tästä voisin jatkona vielä kysyä, että näetkö, että EU-regulaation muuttamisella mahdollisuutta olisi parantaa eurooppalaisten toimijoiden asemaa? Mikä voisi olla yksi sellainen konkreettinen asia, minkä haluaisit nähdä, että tehtäisiin, mikä selvästi vaikuttaisi positiivisesti?

No, aika paljon on puhuttu esimerkiksi erityyppisistä tullivaihtoehdoista, että onko tämäntyyppiset tai näin edespäin, että se on yksi vaihtoehto. Mutta totta kai pitää miettiä kokonaisuutta myöskin, että mikä tässä voisi olla. Mutta kyllähän se Aasiasta tuleva tuote on usein sitten tietyllä tavalla tuota. Sanotaan näin, että pitää pitää huoli siitä nimenomaan, että on tämä level playing field ja samat pelisäännöt kaikille, niin sitten siinä tapauksessa tämäntyyppiset tullit voi olla yksi ratkaisu siihen.

Mutta otetaan sitten alan tehtaiden sulkeminen, joka on ollut teema, josta täällä Suomessa on kuultu viime vuosina ja vuosikymmeninä valitettavan paljon. Metsä Board sulki Takon tehtaan Tampereella viime vuonna. UPM sulki yhden oman tehtaansa, Kymin paperitehtaan, viime vuonna. Myös uskotko, että toimialalla nähdään vielä lisää näitä tehtaiden sulkemisia Suomessa? Sanotaan nyt vaikka parin vuoden tai lähivuosina.

No, vaikea sanoa mitä muut tekee. Me ajetaan tätä meidän omaa strategiaa ja täytetään meidän laitokset. Ja tämä on. Tämä on se meidän strategian keskiössä, että kasvetaan, niin meillä on kasvustrategia.

Okei, yksi murheenkryyni teillä on ollut tämä Husumin iso kartonki-sellutehdas tuolla Ruotsissa, ja olette ottaneet sen tällaiseksi yhdeksi tärkeimmistä painopistealueistanne, että saatte siellä tätä kannattavuutta plussalle. Tehdas on ollut siis tappiolla, niin miksi tätä Husumin tehdasta on ollut vaikea saada pois tappiolta? Ja mitä te ootte tehneet, että se sieltä saadaan?

No se menee niin, että Husumin koko kartonkitehdas on käytännössä perustunut siihen, että myydään Yhdysvaltain markkinoille isoja rullia kartonkia, ja tariffit käytännössä 2025, jotka tuli voimaan, niin ei helpottaneet tätä myyntiä, ja meidän on pitänyt sitten siirtää osa siitä volyymista Euroopan markkinoille. Ja Euroopan markkinoilla ei tämmöisiä isoja rullia käytännössä kauheasti oteta, vaan tämmöisiä arkkeja, jotka on sitten lavojen päällä. Ja tähän liittyy just nimenomaan tämä meidän Weinshottenin investointi tuonne Hollantiin, jossa sitten käytännössä me ostettiin arkituskapasiteettia, jotta viedään sinne rullia, arkitetaan ne ja viedään Euroopan markkinoille. Sitten Husumista. Eli tämä on. Tämä on se iso kuva. Ja kyllähän sitä Husumin kannattavuutta painaa sitten totta kai myös tämä heikko sellumarkkina, koska meillä on siellä sellua. Meillä on siellä Consumer Packaging, ja meillä on Retail Packaging. Se on integraatti. Jos meillä on kaikkea näitä ja sitten Amerikan markkina huomioiden, niin pikkuhiljaa kasvatetaan sitä tuotantoastetta, kun saadaan tilauksia sisään, ja se vaatii aikaa kuitenkin, että saadaan nimenomaan niitä asiakkaita sitten käännytettyä tänne meidän puoleen.

Miten te näette sellun roolin tulevaisuudessa Metsä Boardissa? Eli teillähän on aika kartonkikeskeinen tämä teidän strategia ja kasvusuunnitelmat. Niin mikä sitten on sellun tulevaisuus?

Tosi hyvä kysymys. Ja niin kuin tuossa strategiassa mainittiinkin, niin me halutaan vähentää sitä meidän markkinasellun positiota. Ja tämä voi tapahtua oikeastaan kolmella eri keinolla eli kasvattamalla kartonkituotantoa, jolloin meille jää vähemmän markkinasellua, koska meillä syntyy aina sellua ylimääräistä. Ja jos ei me käytetä tätä kartonkikapasiteettia, niin se on yksi asia, mikä totta kai on ehkä aika helppokin ratkaisu. Toinen on sitten tämä, että meillä on omia selluassetteja, nyt totta kai Husumissa sellutuotantoa. Meillä on näitä BCTMP:tä, eli näitä kemihierretehtaita Suomessa. Ja sitten kolmantena vaihtoehtona tietenkin tämä meidän Metsä Fibre -omistusosuus, 24,9 % tästä yhtiöstä, niin meidän sellupositio on aika iso nimenomaan tämän markkinasellun osalta, että kyllä sitä on varaa katsoa ja tarkastella.

Viimeinen vielä sijoittajakulmalla. Metsä Board on osa Metsä Groupia, joka omistaa osakkeista sen reilut puolet ja äänimäärästä sen reilu kaksi kolmasosaa. Miten tällainen konsernirakenne toimii pörssisijoittajien kannalta? Eli kun siellä on iso konserniomistaja ja sitten on piensijoittajat, niin miten heidän intressit ikään kuin sopii yksiin, että voiko siellä tulla jonkinlaisia ristiriitoja?

Mä ajattelen itse silleen, että tulee aika paljon erilaisia tehokkuushyötyjä, saadaan konsernista paljon palveluja, saadaan isommat hartiat, joilla voidaan hakea sitten nimenomaan sieltä raaka-ainepuolelta hyötyjä, ja totta kai tässä kun ollaan osana tämmöistä isompaa konsernia sitten toiminnallisesti, niin kyllä siitä on aika paljon kustannustehokkuutta. Ja nimenomaan sitähän tässä haetaan kaikessa.

Hyvä, Anssi Tammilehto. Kiitos haastattelusta.

Kiitos teille. Kes.