Toimialakatsaus: Varainhoitomarkkina

– Inderes

Varainhoitomarkkina on edelleen Suomessa verrattain nuori. Esimerkiksi ensimmäiset sijoitusrahastot perustettiin vasta 1980-luvun lopulla. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana varainhoitoliiketoiminta on kasvanut ripeästi kansantalouden kasvun ja kansalaisten vaurastumisen myötä. Historiallisesti suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta valtaosa on ollut sidottuna asuntoihin ja asunto on edelleen ylivoimaisesti suurin varallisuuden muoto, vaikka muut sijoitusmuodot ovatkin yleistyneet. Pääomamarkkinoiden nuori ikä heijastuu Suomessa myös siten, että kotitalouksien asuntojen ulkopuolisesta sijoitusvarallisuudesta huomattava osa on edelleen pankkien käyttötileillä tehottomassa käytössä.

Kotimainen omaisuudenhoitomarkkina kärsi merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisistä ja sen jälkeisestä Suomen talouden heikosta kehityksestä. Markkinan koko ylitti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2014. Omaisuudenhoitomarkkinan kasvu on finanssikriisin jälkeen perustunut etenkin omaisuusarvojen nousuun vaisun talouskehityksen myötä. Viime vuosina omaisuudenhoitomarkkina on kuitenkin saanut tukea myös Suomen talouden elpymisestä sekä kasvaneesta kiinnostuksesta sijoittamista kohtaan. Suomen omaisuudenhoitomarkkinan koko oli 2019 lopussa yli 240 miljardia euroa.

Vuodesta 2005 alkaen markkina on kasvanut noin 5 % vuodessa. Kasvua on selittänyt osin varallisuusarvojen kasvu ja osin uuden pääoman virtaaminen varainhoidon piiriin. Tästä 240 miljardista noin puolet on sijoitettu kotimaisiin sijoitusrahastoihin ja loput ovat konsultatiivisen tai täyden valtakirjan omaisuudenhoidon piirissä. Luonnollisesti myös merkittävä osa rahastopääomasta on erilaisten omaisuudenhoitosopimusten alaisuudessa. Johtuen Suomen talouden rakenteellisesti heikoista näkymistä, uskomme, että uutta varallisuutta syntyy lähivuosina Suomeen rajallisesti. Näin ollen varainhoitomarkkinan kasvu tulee myös jatkossa perustumaan varallisuus-arvojen kasvuun ja rotaatioon talletustileiltä tuottavampiin sijoituskohteisiin.

Toimialan ajurit ja trendit

Pitkän aikavälin näkymä on hyvä

Pitkällä aikavälillä Suomen omaisuudenhoitomarkkina tulee saamaan merkittävää tukea rakenteellisesta muutoksesta, kun suurten ikäluokkien keräämä varallisuus alkaa siirtyä seuraavalle sukupolvelle perintöjen kautta. Tämä varallisuuden äkillinen kasvu tulee arviomme mukaan väistämättä johtamaan varainhoitomarkkinan kasvuun, kun yhä useampi ihminen kiinnostuu sijoittamisesta ja toisaalta muuttuu sijoituspalveluyritysten kannalta kiinnostavaksi asiakkaaksi. Myös huolet eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevat luomaan rakenteellista kiinnostusta pitkän aikavälin sijoitustoiminnalle ja varallisuuden kerryttämiselle.

Tämä rakenteellinen muutos tapahtuu kuitenkin vasta tulevien vuosikymmenten aikana, eikä näin ollen vaikuta alan lyhyen aikavälin näkymiin. Pitkällä aikavälillä uskomme, että varainhoitomarkkinalla on Suomessa hyvät edellytykset jatkaa noin 5 %:n vuosikasvua ja näin ollen kyseessä on edelleen selkeä kasvuala.

Odotettavissa on konsolidaatiota

Merkittävän kokoluokan yritysjärjestelyt ovat olleet kotimaisella finanssisektorilla viime vuosina suhteellisen vähäisiä ja suurten yrityskauppojen sijasta toimialalla on nähty joukko pienempiä järjestelyitä. Näihin lukeutuvat mm. Titaniumin Investium-yritysosto (2018), Evlin Kelonia-yrityskauppa (2018), Aktian Varainhoitoliiketoiminnan vähemmistöosuuden hankinta (2019) ja S-Pankin vakuutuskonserni Fennialta ostamat varainhoito- ja kiinteistösijoituspalvelut (2020).

Suomen varainhoitomarkkina on keskittynyt varsin voimakkaasti suurille pankeille. Kolmen suurimman pankin osuus kotimaisista rahastopääomista oli noin 68 % vuonna 2019. Suurten pankkien lisäksi kotimaisessa varainhoitomarkkinassa toimii myös runsaslukuinen joukko keskisuuria ja pieniä sijoituspalveluyhtiöitä. Koska toimialalla skaalaedut ovat merkittäviä ja kilpailukenttä on suurten pankkien ulkopuolella yhä varsin hajanainen, maaperä on otollinen toimialajärjestelyille. Pidämmekin varsin todennäköisenä, että alalle tulee lähivuosien aikana syntymään yksi selvästi nykyisiä keskisuuria toimijoita suurempi varainhoitaja, joka pystyy mittakaavansa ja tarjontansa puolesta haastamaan aiempaa voimakkaammin perinteiset pankit.

Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet viime vuosien Graalin malja

Vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin on virrannut viimeisten vuosien aikana globaalisti mittavat määrät uutta pääomaa. Kasvua on ruokkinut erityisesti keskuspankkien harjoittama voimakkaan elvyttävä rahapolitiikka, joka on vienyt perinteisiltä korkosijoittajilta tuottomahdollisuudet käytännössä pois. Vaihtoehtoisten omaisuuslajien kiinnostavuutta ovat kasvattaneet myös niiden tarjoamat hajautushyödyt, erilainen tuotto-/riskiprofiili sekä vähäinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa.

Varainhoitajille vaihtoehtoiset omaisuusluokat ovat selvästi perinteistä osake- tai korkovarainhoitoa lukratiivisempaa, sillä vaihtoehtorahastojen palkkiotasot ovat tyypillisesti selvästi perinteisiä osake- ja korkorahastoja houkuttelevammat. Vaihtoehtoisissa rahastoissa sijoitussitoumukset ovat tyypillisesti myös pitkiä ja tästä syystä palkkiovirrat ovat selvästi avoimia osake- ja korkorahastoja ennustettavampia. Seuraamistamme sijoituspalveluyhtiöistä kaikki ovatkin vähintäänkin jollain tapaa mukana vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa. Ei olekaan sattumaa, että viimeisen 10 vuoden aikana parhaiten varainhoitokentällä pärjänneet toimivat ovat strategiassaan fokusoituneet vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin.

Tällä hetkellä vaihtoehtoiset sijoitustuotteet ovat strategian ytimessä käytännössä lähes kaikilla seuraamillamme sektorin yhtiöillä. Oheinen taulukko havainnollistaa seuraamiemme yhtiöiden asemoitumista listaamattomiin omaisuuslajeihin. Taulukko ei huomioi mahdollisia listatulle markkinalle sijoittavia tuotteita (esim. REIT-rahastoja).

Tiedot kerätty 9/2020

Koronan vaikutukset jääneet pelättyä pienemmiksi

Vuoden 2020 Q2- ja H1-raporttien perusteella finanssiyhtiöt vaikuttavat selvinneen koronaviruskriisistä ja alkuvuoden markkinaromahduksesta selvästi pelättyä pienemmin vaurioin. Alkuvuoden 2020 kehityksen perusteella parhaiten nykyiseen voimakkaan elvyttävän rahapolitiikan ja osakemarkkinoiden epävarmuuden kasvun värittämään markkinaympäristöön ovat positioituneet vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin keskittyneet varainhoitajat.

Lisää aiheesta